Historia 1962

Historia

Ajatus kauppamatkustajayhdistyksen perustamisesta heräsi pääkaupungin johtavissa kauppamatkustaja- ja kauppiaspiireissä 1890-luvun alkupuolella. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten järjestötoiminta sai alkunsa maaliskuun 30. päivänä vuonna 1895 Helsingissä Hotelli Kleinehissa.

Perustavan kokouksen kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimi kauppias, sittemmin konsuli Axel Holmström, joka 19.3.1895 Nya Pressen-sanomalehdessä kutsui ilmoituksella kokoon niitä kauppamatkustajia, joita kiinnosti yhdistyksen perustaminen. Kokouksessa oli läsnä kolmattakymmentä kauppamatkustajaa.

Suomennettu kutsu: "Suomen kauppamatkustajat, joita kiinnostaa yhdistyksen perustaminen, suvaitkoot asian lähempää pohtimista varten kokoontua Kleineh Hotelliin Helsingissä maaliskuun 30. päivänä 1895 klo 6 i.p."

Yhdistyksen viralliseksi nimeksi hyväksyttiin Finlands Handelsresandeförening. Yhdistys oli  täysin ruotsinkielinen johtuen lähinnä siitä, että maan kauppamatkustajakunta oli tuohon aikaan, varsinkin pääkaupungissa, etupäässä ruotsinkielistä. Nimi myös suomennettiin ja alettiin käyttämään nimitystä Suomen Kauppamatkustajayhdistys.

Yhdistys lähestyi kirjeellä 17.11.1911 viipurilaisia jäseniään ja kehotti heitä valitseman jäseniä komiteaan, joka tulisi kokoontuman joulukuussa Helsingissä. Kokouksessa oli tarkoitus keskustella paikallisyhdistysten perustamisesta suurimpiin kaupunkeihin, mm. Viipuriin. Itä-Suomen Kauppamatkustaja- ja liikemiesyhdistys perustettiin lopulta 24.3.1912 Viipurin Kansallis-Klubilla. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin K.G. Lindberg.

Keskeinen syy Itä-Suomen yhdistyksen perustamiseen oli SKMY:n toiminnan hiipuminen. Kaupallisesti vilkas Itä-Suomi ei kokenut saavansa enää riittävästi tukea Helsingistä. IKL:stä kehittyi rikkain vanhoista myyntimiesjärjestöistä. Neuvostoliiton kaapattua myöhemmin jatkosodassa Viipurin, jäi siellä olleesta yhdistyksen kivitalosta Kanta-Suomeen tuotavaksi vain tukku hyvitykseksi saatuja obligaatioita, joiden arvoa inflaatio jatkuvasti nakersi.

Suomen itsenäisyyden pari ensimmäistä vuosikuymmentä merkitsivät myyntimieskunnan nopeaa kasvua ja uusien ikäpolvien esiinmarssia. Osittain nopeassa kehityksessä ilmeni protesti kangistunutta helsinkiläistä Kauppamatkustajayhdistystä kohtaan. Yhdistyksen jäsenlehti Kauppamatkustaja 11/1932 julkaisi ilmoituksen, jossa kaikkia Suomen Kauppamatkustajayhdistyksen työttömiä jäseniä kiireesti ilmoittautumaan yhdistykselle. Maaliskuun 28. päivänä 1932 kokoontui 11-miehinen joukko Kahvila Primulaan perustamaan uutta yhdistystä. Perustettavasta yhdistyksestä toivottiin kehittyvän riittävän toimintakykyinen, jotta se ryhtyisi tavalla tai toisella edistämään ammatinharjoittajien koulutusta. Myös oman hautausapukassan liittämistä yhdistyksen toimipiiriin pidettiin ammattikunnan kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Uuden yhdistyksen perustava kokous pidettiin Hotelli Carltonissa Helsingissä 24.4.1932. Yhdistyksen nimeksi tuli Suomen Kauppaedustajaliitto. Oli otettu askel kohti ammattiyhdistysmäisempää otetta.

Vuosien 1947-1948 aikana ryhdyttiin toimiin maamme kolmen myyntimiesyhdistyksen yhdistämisestä yhdeksi yhdistykseksi. Varsinainen uuden yhdistyksen perustamiskokous pidettiin vihdoin 14. joulukuuta 1948. Kyseiseksi päiväksi Helsingin Katajanokan Upseerikerholle saapui parisen sataa yhdistysten edustajaa eri puolilta maata. Vuosia jatkunut kentän hajanaisuus saatiin päättymään kun perustettiin yhdistys, jonka nimeksi päätettiin lyhyen ytimekäs Myyntimiehet ry.

Yhdistymisen tapahtuessa SKEL:ssä oli 1595 jäsentä, IKL:ssa 860 ja SKMY:ssä 545. Uuteen yhdistykseen liittyi siis tasan 3000 jäsentä.

Sittemmin Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö SMKJ ry:ksi ja vuonna 1997 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry:ksi muuttuneen järjestön nimen tuorein muutos on vuoden 2014 joulukuussa rekisteröity Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry (käytettävänä kirjainlyhenteenä MMA). Järjestön jäsenmäärä oli 1948-1980 haarukassa 3000-5000. Voimakkaan kasvun aika alkoi 1980-luvulla. Vuonna 1990 jäsenmäärä oli jo lähes 12 000. Kasvu jatkui voimakkaana ja vuonna 1994 jäsenmäärä oli jo lähes 19 000. Nykyisin liiton jäsenmäärä on noin 27 000.