Oikeudenkäyntimenettely

Toimeksiannon saavuttua lakimies tutkii asian alustavasti. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Asian selvittäminen vastapuolen kanssa aloitetaan yleensä kirjeellä, jossa pyydetään kirjallista selvitystä riidanalaisesta asiasta määräajassa. Jos asia on riitainen, selvittämistä jatketaan niin kauan kuin se on järkevää. Vastapuolen kanssa voidaan myös järjestää neuvottelu.

Asian selvittäminen päättyy sovintoon tai "riitatilanteen" toteamiseen. Sovinto syntyy usein niin, että osapuolet luopuvat osasta omia vaatimuksiaan. Sovinto voi syntyä myös niin, että jompi kumpi osapuoli hyväksyy toisen näkemyksen. Sovinnosta laaditaan yleensä sovintosopimus.

Kokemuksen mukaan riitaisen asian selvittämiseen kuluu aika keskimäärin 2-5 kuukautta.

Jollei asiaa sovita ja jos mahdollisuudet vaatimusten menestymisestä tuomioistuimessa ovat olemassa, harkitaan asian saattamista oikeudenkäynnin kohteeksi tuomioistuimessa.

Asia voidaan periaatteessa sopia kaikissa asian käsittelyn vaiheissa, myös silloin kun se on jo vireillä tuomioistuimessa.

Tuomioistuinmenettely

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet (6 kpl) sekä korkein oikeus.

I Käräjäoikeus

1. Haastehakemus

Riita-asiaa koskeva oikeudenkäynti saatetaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Haastehakemus sisältää yksilöidyt vaatimukset, vaatimusten perusteet sekä mahdollisuuksien mukaan todisteet ja todistusteemat.

Oikeudenkäyn¬nin asianosaisia kutsutaan kantajaksi ja vastaajaksi. Kantaja on se, joka esittää vaatimuksia ja vastaaja se, jota vastaan vaatimuksia ajetaan

2. Haaste

Kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. Oikeus antaa haasteen, jossa se kehottaa vastaajaa vastaamaan haastehakemuksessa esitettyyn kanteeseen kirjallisesti. Kirjallinen vastaus on toimitettava tuomioistuimen asettamassa määräajassa.

Jos vastaaja ei ole antanut vastausta määräajassa tai vastaus on selvästi perusteeton, kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla.

3. Valmistelu

Valmistelu jakautuu kirjalliseen ja suulliseen valmisteluun. Haastehakemus ja vastaus ovat kirjallista valmistelua. Kirjallista valmistelua voidaan jatkaa kirjallisilla lausumilla, joita tuomioistuin pyytää asianosaisilta.

Kirjallisen valmistelun jälkeen seuraa käräjäoikeudessa pidettävä suullinen valmistelu. Suullisen valmistelun istunnossa ovat läsnä oikeuden puheenjohtaja, kantaja ja hänen avustajansa sekä vastaaja ja hänen avustajansa.

Valmisteluistunnossa selvitetään:
- kantajan ja vastaajan vaatimukset ja niiden perusteet
- se mistä asianosaiset ovat samaa mieltä ja eri mieltä
- todisteet ja se, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen
- sovinnon edellytykset

Asianosaisten on perehdyttävä juttuun niin hyvin, ettei käsittelyä tarvitse lykätä. Lykkäys on vain erityisestä syystä mahdollinen.

Suullisen valmistelun lopuksi oikeus tekee yleensä yhteenvedon. Asia voi päättyä jo valmisteluvaiheessa sovintoon, yksipuoliseen tuomioon (kanne hyväksytään sellaisenaan), tai kanteen jättämiseen tutkittavaksi ottamatta. Muutoin oikeus toteaa valmistelun päättyneeksi ja siirtää asian pääkäsittelyyn.

4. Pääkäsittely

Pääkäsittely seuraa suullista valmistelua. Jos asianosaiset suostuvat tai asia on selvä, pääkäsittely voidaan pitää jo suullisen valmisteluistunnon yhteydessä. Muutoin pääkäsittely voidaan pitää 14 päivän kuluessa valmisteluistunnosta. Molemmissa tapauksissa kyse on välittömästä pääkäsittelystä, jossa oikeus toimii yhden tuomarin kokoonpanossa. Välittömässä pääkäsittelyssä otetaan huomioon kaikki se, mikä on tullut suullisessa valmistelussa esille.

Käytännössä useimmat pääkäsittelyt ovat välittömiä. Asianosaisella on myös oikeus saattaa asiansa käsiteltäväksi erillisessä pääkäsittelyssä, jossa on kolme tuomaria ja jossa asia esitetään suullisesti alusta alkaen.

Asian käsittely pääkäsittelyssä on suullista. Asia käsitellään pääkäsittelyssä yhdenjaksoisesti yhdessä päivässä tai peräkkäisinä päivinä. Käräjäoikeus antaa asiassa tuomion viimeistään kahden viikon kuluessa pääkäsittelystä

Pääkäsittelyssä ei saa vedota enää uusiin seikkoihin tai todisteisiin. Kaikki aineisto on oltava selvillä ennen suullisen valmistelun päättymistä.

Käräjäoikeusvaihe kestää käytännössä puolesta vuodesta puoleentoistavuoteen.

II Hovioikeus

Käräjäoikeuden tuomioon tyytymätön voi hakea siihen muutosta hovioikeudelta valittamalla.

Tuomioon tyytymättömän pitää tehdä tyytymättömyydenilmoitus käräjäoikeuden kansliaan 7 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antopäivästä lukien. Valitus on toimitettava perille 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antopäivästä.

1.1.2011 alkaen osassa valitusasioita tarvitaan hovioikeuden myöntämä jatkokäsittelylupa.

Riita-asiassa valittaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos käräjäoikeuden ratkaisu on ollut valittajalle vastainen vain saamisen (velan tai muun rahasaamisen) osalta ja valittajan hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välinen erotus ei ylitä 10 000 euroa. Oikeudenkäyntikuluja ja vaatimukselle laskettavaa korkoa ei oteta huomioon erotuksen määrää laskettaessa.

Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos:
1) ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta;
2) käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä;
3) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa; tai
4) luvan myöntämiseen on muu painava syy.

Jos valitusasiassa ei tarvita jatkokäsittelylupaa tai lupa myönnetään, hovioikeus jatkaa asian käsittelyä. Mikäli jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Jos valituksen tutkimista jatketaan, valittajan vastapuolelta pyydetään tarvittaessa kirjallinen vastaus. Hovioikeus voi tämän jälkeen pyytää asianosaisilta myös kirjallisia lausumia.

Hovioikeus tekee ratkaisun joko kirjallisen aineiston perusteella tai niin, että järjestetään suullinen pääkäsittely. Hovioikeuden on pääsääntöisesti järjestettävä pääkäsittely, jos jompi kumpi asianosainen sitä vaatii. Silloin, kun hovioikeudessa järjestään pääkäsittely, hovioikeusmenettely muistuttaa pääosin käräjäoikeudessa tapahtuvaa menettelyä.

Jutun käsittely hovioikeudessa kestää noin vuoden. Hovioikeuden tuomio voidaan panna heti täytäntöön.

III Korkein oikeus

Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa edellyttää sitä, että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan saamisen edellytyksenä on yleensä, että asialla on ennakkotapausarvoa. Valitusluvan saa vain pieni osa sitä hakeneista.

Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun saadaan 1.1.2011 voimaan tulleen lain muutoksen jälkeen hakea hovioikeuden asemesta korkeimmalta oikeudelta (ennakkopäätösvalitus), jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Korkein oikeus voi myöntää luvan ennakkopäätösvalitukseen vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Asian käsittely tuomioistuimessa

Käräjäoikeuden valmistelun tärkeä tehtävä on selvittää, mitkä asianosaisten esittämät seikat ovat esitettyjen vaatimusten ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä. Asiaa käsiteltäessä selvitetään, mistä merkityksellisestä seikasta asianosaiset ovat samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Vaatimusten ratkaisemiselle merkityksettömiä seikkoja ei käsitellä.

Tosiseikka, josta asianosaiset ovat samaa mieltä, on riidaton seikka, jonka tuomioistuin ottaa huomioon sellaisenaan. Riidaton seikka voi olla esimerkiksi työsuhteen kesto ja se, kuka on suorittanut työsopimuksen irtisanomisen.

Jos asianosainen kiistää vastapuolen esittämän asialle merkityksellisen seikan, siitä tulee riitainen seikka. Oikeutta käydään varsinaisesti nimenomaan riitaisista seikoista.

Tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista riitaiset seikat eli se, kumpi asianosainen on oikeassa. Merkitystä on sillä, kummalla asianosaisella on todistustaakka, eli ensisijainen velvollisuus näyttää väittämänsä riitainen seikka oikeaksi. Pääsääntöisesti kantajan on näytettävä vaatimuksensa tueksi esittämänsä riitaiset seikat toteen. Tällainen seikka voi olla esimerkiksi, että kantajalla on oikeus tietyn suuruiseen palkkaan. Laissa tai oikeuskäytännössä ensisijainen todistustaakka saattaa olla asetettu myös vastaajalle. Esimerkiksi työnantajan on ensisijaisesti näytettävä työsopimuksen irtisanomisperustetta koskevat riitaiset seikat toteen.

Riitaisten seikkojen todistuskeinoina käytetään kirjallisia todisteita ja todistajia. Asianosaisten tehtävänä on esittää todisteet ja nimetä kuultavat todistajat. Oikeudella on valta harkita todistelua vapaasti. Jos asianosaiset ovat esittäneet keskenään ristiriitaista todistelua, oikeus usein ratkaisee asian sen häviöksi, jolla on muodollinen todistustaakka.

Sanonta ”oikeus on sokea” pitää paikkansa, koska oikeus tietää asiasta vain sen, mitä asianosaiset ja todistajat heille siitä kertovat. Oikeudenkäynnin voittamisen kannalta on tärkeää, että asia esitetään helposti ymmärrettävästi ja hankitaan kaikki olennaiset todisteet omien väitteiden tueksi.

Kaikissa tilanteissa on syytä ottaa huomioon vuodesta 1868 lukien voimassa ollut oikeudenkäymiskaaren 29 luvun 1 §:

”Jos joku oikeudenkäymistä rohkenee väärinkäyttää, ja vasten selkeitä perusteita ja parempata tietoansa kiukusta vetää jonkun Oikeuteen, sakoitettakoon Ali-oikeudessa [kymmenestä kahteenkymmeneen talariin asti], [vaivaisille yksinänsä]  ja palkitkoon lisäksi oikeudenkäymisen kulut, haitan ja vahingon.”

Oikeudenkäyntikuluista riita-asiassa

Pääsäännön mukaan hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan kaikki voittaneen asianosaisen tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Jos vaatimus on hyväksytty ainoastaan osaksi, asianosaiselle on tuomittava täysi korvaus kuluistaan, jos on kysymys harkinnanvaraisesta seikasta, jolla ei ole sanottavaa merkitystä oikeudenkäyntikulujen määrään.

Tarpeettoman oikeudenkäynnin aiheuttanut asianosainen saattaa olla velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut asiassa. Asianosainen, joka pitkittää oikeudenkäyntiä, voi joutua korvaamaan pitkittämisestä toiselle asianosaiselle aiheutuneet kustannukset

Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, asianosaiset voidaan velvoittaa itse vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asiaosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi alentaa vastapuolelle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää.

Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Myös asianosaisella on oikeus saada korvausta oikeudenkäynnin hänelle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle määrätään vaadittaessa viivästyskorkoa.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n jäsenillä on oikeusturvavakuutus, joka korvaa heille aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Oikeusturvavakuutus koskee jäsenen työ- ja edustussuhteesta johtuvia riitoja. Vakuutuskorvauksen enimmäismäärä on MMA:n lakimiesten  hoitamana 17 000 euroa ja muiden hoitamana 8 500 euroa. Vakuutuksen liittyy omavastuuosuus, joka on 20 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 500 euroa. Vakuutuksesta korvataan myös vastapuolelle maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut. Oikeusturvavakuutuksen käyttäminen jutun hoitoon edellyttää MMA:n etukäteishyväksyntää.