Kauppaedustajan päämiehen konkurssi

Valvottavia konkurssisaatavia ovat kaikki ne kauppaedustussuhteesta johtuneet edustussopimuksessa sovitut tai laissa säädetyt kauppaedustajan saatavat, joiden peruste on syntynyt ennen konkurssin alkua. Saatavan ei tarvitse olla maksettavaksi erääntynyt ennen konkurssin alkua. Valvottavaa saatavaa on myös arvonlisävero. Valvonnasta aiheutuvia kustannuksia ei voi valvoa.

Täytettyyn kauppasopimukseen perustuva provisio

Tyypillistä kauppaedustajan valvottavaa saatavaa on provisio ennen konkurssia täytetyistä kauppasopimuksista eli niistä sopimuksista, jotka on päämies on toimittanut asiakkaalle ja joista asiakas on maksanut kauppahinnan.

Konkurssivalvonta on syytä suorittaa niin, että edellä kerrotut provisiomäärät valvotaan omana saatavanaan esimerkiksi: "provisiota vuonna 2010 täytetyistä kauppasopimuksista 20.000,00 euroa” (lisättynä arvonlisäverolla).

Provisio kauppasopimuksesta, jonka päämies on täyttänyt vain osittain

Kauppaedustajalla voi olla oikeus provisioon myös niistä kauppasopimuksista, jotka päämies on täyttä-nyt vain osittain.

Provisio-oikeus on siitä osasta kauppasopimusta, jonka päämies on täyttänyt eli asiakkaalle toimittanut ja jonka myös asiakas on täyttänyt eli maksanut kauppahinnan.

Provisio-oikeus voi olla myös kauppasopimuksesta, jonka päämies on osittain tai kokonaan täyttänyt, mutta jota asiakas ei ole täyttänyt. Tarkemmin tätä selostetaan kohdassa 5.4.

Provisio-oikeutta kauppasopimuksesta tai siitä osasta kauppasopimusta, jota päämies ei ole täyttänyt, vaikka hänen olisi pitänyt se ennen konkurssia tehdä, selostetaan kohdassa 5.5. Kauppasopimuksesta tai siitä osasta kauppasopimusta, jota päämies ei ole täyttänyt eikä kauppasopimuksen mukaan ole pitänytkään ennen konkurssin alkamista täyttää, kauppaedustajalle kuuluvaa vahingonkorvaussuoritusta käsitellään kohdassa 5.7.

Konkurssivalvonta on syytä suorittaa niin, että omana ryhmänään ovat ne provisiosaatavat, jotka perustuvat sekä päämiehen ja asiakkaan täyttämään kauppasopimukseen ja omina ryhminään suoritushäiriöihin perustuvat valvonnat riittävästi eriteltyinä.

Provisio kauppasopimuksesta, jonka päämies on täyttänyt, mutta asiakas vain osittain tai ei ollenkaan

Kauppaedustajalla voi olla oikeus provisioon myös niistä kauppasopimuksista, jotka päämies on täyttänyt eli asiakkaalle toimittanut, mutta joita asiakas ei ole ennen määräpäivää täyttänyt eli ei ole maksanut kauppahintaa.

Asiakkaalle on saatettu kauppasopimuksessa antaa maksuaikaa konkurssin alkamisen jälkeiselle ajalle. Jos kauppahintaa ei ole eräpäivänä maksettu, konkurssipesän tulee ryhtyä toimiin kauppahintasaatavan perimiseksi asiakkaalta. Jos kauppahinta saadaan, kauppaedustajalle kuuluu provisio kauppasopimuksesta.

Jos asiakas ei ole täyttänyt kauppahinnan suorittamisvelvollisuutta ja tämä on johtunut asiakkaan varattomuudesta taikka muusta asiakkaasta tai hänen puolellaan olevasta seikasta, kauppaedustaja menettää provisionsa, jos on ilmeistä, ettei suoritusvelvollisuutta myöhemminkään täytetä.

Edellä oleva provision menetys aiheutuu siis vain, jos konkurssipesä on suorittanut asiakkaalta olosuhtei-siin nähden riittäviä perimistoimia, mutta kauppahintaa ei asiakkaalta ole saatu.

Jos asiakas ei ole täyttänyt kauppahinnan suorittamisvelvollisuuttaan, mutta tämä on johtunut päämiehestä taikka päämiehen puolella olevasta seikasta esimerkiksi tavaran virheestä tai viivästyksestä, kauppaedustajalle kuuluu kuitenkin provisio kauppasopimuksesta.

Konkurssivalvonta on syytä suorittaa niin, että provisiosaatavat, jotka perustuvat päämiehen täyttämään kauppasopimukseen, mutta joita asiakas ei ole täyttänyt eli ei ole maksanut kauppahintaa, valvotaan omana ryhmänään. Valvonta on syytä suorittaa ehdollisena ja enimmäismääräisenä, koska määräpäivänä ei välttämättä vielä tiedetä, mitä kauppahintasaatavat saadaan asiakkailta perittyä. Valvonnasta on syytä pidättäytyä, jos määräpäivänä on todennäköistä, että kauppahintasaatavaa ei asiakkaalta saada.

Oikeus valvottuun provisiosaatavaan täsmentyy määräpäivän jälkeisten tapahtumien mukaan. Jos kauppahinta jää saamatta, kauppaedustajan on syytä pyytää konkurssipesän hoitajalta selvitys siitä, miten kauppahintasaatavia on asiakkaalta peritty ja mistä syystä asiakas on jättänyt kauppahinnan maksamatta.

Konkurssivalvonta voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: "provisiota 20.000,00 euroa kauppasopimuksista, jotka velallinen on täyttänyt, mutta joita asiakkaat eivät ole määräpäivään mennessä täyttäneet, sillä ehdolla, että asiakas määräpäivän jälkeen täyttää kauppasopimuksen tai jättää sen täyttämättä velallisesta tai velallisen puolella olevasta seikasta johtuen ja käy ilmeiseksi, että asiakas ei myöhemminkään täytä kauppasopimusta".

Provisio kauppasopimuksesta, jota päämies ei ole täyttänyt, vaikka hänen olisi pitänyt se ennen konkurssia tehdä

KEL 13 §:n 2 momentin mukaan kauppaedustaja menettää hänelle KEL 12 §:n mukaan kuuluvan oikeuden provisioon vain, jos päämiehen ja asiakkaan välinen sopimus on jäänyt täyttämättä, eikä tämä ole johtunut päämiehestä tai hänen puolellaan olevasta seikasta, ja on ilmeistä, ettei suoritusvel-vollisuutta myöhemminkään täytetä.

Edellä olevasta seuraa, että jos päämies ei ole itsestään johtuvasta tai hänen puolellaan olevasta syystä täyttänyt kauppasopimusta, mutta hänen olisi pitänyt se kauppasopimuksen mukaisesti tehdä ennen konkurssin alkamista, kauppaedustaja on kuitenkin provisioon oikeutettu. Provisio tällaisesta kauppaso-pimuksesta on syytä valvoa.

Konkurssivalvonnassa edellä mainitut tapaukset on syytä valvoa omana ryhmänään esimerkiksi: "provisiota 20.000,00 euroa kauppasopimuksista, joita velallinen ei ole itsestään johtuvasta syystä täyttänyt, mutta jotka olisi pitänyt täyttää ennen konkurssia".

Jos päämies ei ole täyttänyt kauppasopimusta, mutta tämä on johtunut asiakkaasta tai asiakkaan puolella olevasta seikasta esimerkiksi asiakkaan konkurssista tai muusta maksukyvyttömyydestä, kauppaedustajalla ei kauppaedustajalain 13 §:n mukaan ole oikeutta provisioon kauppasopimuksesta.

Provisio kauppasopimuksesta, joka on jäänyt asiakkaalle täyttämättä, koska päämies on ilman kauppaedustajan suostumusta sopinut asiakkaan kanssa sopimuksen purkamisesta tai sen ehtojen muuttamisesta

Kauppaedustaja voi myös valvoa provisiosaatavansa sellaisesta tehdystä kauppasopimuksesta, joka on jäänyt asiakkaalle ennen konkurssia täyttämättä, koska päämies on ilman kauppaedustajan suostumusta sopinut asiakkaan kanssa sopimuksen purkamisesta tai sen ehtojen muuttamisesta ja asiakkaan suoritusvelvollisuus on tämän vuoksi jäänyt kokonaan tai osaksi täyttämättä.

Ehdollisen provision menetyksestä aiheutuva vahingonkorvaus

Tarkasteltavana on kauppasopimus, jossa kauppaedustajalle on syntynyt KEL 10 §:ssä säädetty ehdollinen provisio-oikeus, mutta josta lopullista oikeutta ei ole KEL 12 §:n mukaisesti syntynyt. Kyse on tapauksesta, jossa päämies ei ole täyttänyt sopimusta eikä hänen olisi pitänyt sitä kauppasopimuksen mukaan vielä tehdäkään ennen konkurssin alkamista.

Kauppaedustajalain 12 §:llä on tärkeä merkitys arvioitaessa kauppaedustajan provisio-oikeuden syntyajankohtaa. Kauppaedustajan oikeus provisioon määräytyy säännöksessä määriteltynä ajankohtana. Jos tämä ajankohta olisi kauppasopimuksen mukaan ollut vasta konkurssin alkamisen jälkeisenä aikana, ei kauppaedustajan lopullinen provisio-oikeus lainkohdan mukaan olisi syntynyt ennen konkurssia.

Konkurssioikeudessa valvottavia saatavia ovat kaikki ne saatavat, joiden peruste on syntynyt ennen konkurssin alkua. Näin ollen kauppaedustajalla ei näyttäisi olevan oikeutta valvoa saatavaansa provisiona.

Kuitenkin tosiasiat ovat yleensä niin, että jos päämiestä ja asiakasta sitova kauppasopimus on ennen konkurssia tehty, päämies olisi sopimuksen täyttänyt tai hänen ainakin olisi pitänyt se täyttää kauppasopimuksessa sovittuna ajankohtana, jollei konkurssia olisi tullut.

Kauppaedustajalla olisi siis ollut ilman konkurssia ilmeinen oikeus provisioon. Konkurssi on aiheuttanut suoritushäiriön.

Konkurssi on päämiehen vahingonvaarapiiriin kuuluva tuottamuksellinen olosuhdemuutos. Tapaukseen voidaan soveltuvin osin soveltaa kauppaedustajalain 13 §:stä ilmeneviä periaatteita. Provisio-oikeuden määrää olisi voinut vähentää lähinnä vain se, että kauppasopimus olisi jäänyt täyttämättä asiakkaasta johtuvasta tai hänen puolellaan olevasta syystä.

Kauppaedustajalain 27 §:ssä säädetään muun muassa, että jos edustussopimus on rauennut toisen konkurssin johdosta, hänen sopimuskumppanillaan on oikeus saada korvaus siitä vahingosta, joka on aiheutunut sopimussuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta.

Edellä olevan perusteella kauppaedustaja voi valvoa vahingonkorvauksena määrän, joka vastaa ehdollista provisiota eli hyväksytyistä kauppasopimuksista laskettavaa provisiomäärää vähennettynä mahdollisesti sellaisella määrällä, joka kauppaedustajalain 13 §:n mukaan olisi todennäköisesti tullut vähennettäväksi asiakkaasta tai asiakkaan puolella olevan seikan takia.

Konkurssivalvonnassa tämä saatava on syytä valvoa erikseen esimerkiksi: "korvausta 20000,00 euroa ehdollisen provision menettämisestä aiheutuneesta vahingosta".

Muu vahingonkorvaus sopimussuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta

Kauppaedustajalain 27 §:ssä säädetään muun muassa, että jos edustussopimus on rauennut toisen konkurssin johdosta, hänen sopimuskumppanillaan on oikeus saada korvaus siitä vahingosta, joka on aiheutunut sopimussuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta.

Korvattavaa vahinkoa on esimerkiksi se provision menetys, joka kauppaedustajalle aiheutuu edustusso-pimuksen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta tai jäljellä olleelta sopimusajalta.

Milloin edustussopimus irtisanotaan ensimmäisen sopimusvuoden aikana, irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tämän jälkeen irtisanomisaika pitenee yhdellä kuukaudella jokaiselta alkavalta sopimusvuodelta. Pisin irtisanomisaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Sopijapuolet eivät voi sitovin vaikutuksin etukäteen sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jonka aikana irtisanominen toimitetaan sopijapuolelle.

Koska vahingonkorvauksella pyritään vain todellisen vahingon korvaamiseen, valvottavaa vahingonkorvausmäärää saattaa olla vähentämässä sellaisesta edustuksesta ansaittu provisio, jota ei olisi voinut ottaa vastaan, jos edustussuhde aikaisemman päämiehen kanssa olisi jatkunut ilman konkurssia. Vähennettäväksi saattaa tulla myös se kulujen säästö, joka edustajalle aiheutuu siitä, että hänellä ei irtisanomisaikana ole toimimisvelvollisuutta.

Konkurssivalvonnassa saatava voidaan mainita esimerkiksi: "vahingonkorvausta 20.000,00 euroa edustussopimuksen irtisanomisajalta menetetyistä provisioista".

Muut saatavat

Kauppaedustajan valvottavaa saatavaa voivat olla myös kaikki edustussopimukseen perustuvat muun tyyppiset saatavat kuin provisiosaatavat.

Kauppaedustajalakiin perustuvaa saatavaa voi olla esimerkiksi kauppaedustajalain 9 §:ssä säädetty vahingonkorvaus. Jos päämies on toiminut edustussopimuksen vastaisesti tai muuten tahallisesti taikka huolimattomuudesta laiminlyönyt hänelle kauppaedustajalaissa säädetyn velvollisuuden tai sen, mitä hänelle edustussopimuksen mukaan kuuluu, hän on velvollinen korvaamaan edustajalle siitä aiheutuneen vahingon.

Vahingonkorvaus saattaa perustua esimerkiksi kauppaedustajalain 8 §:ssä päämiehelle säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien rikkomiseen.

KEL 8 § 3 mom: Päämies on velvollinen ilmoittamaan kauppaedustajalle seikoista, joilla saattaa olla merkitystä tämän tehtäväksi annetun toiminnan kannalta. Hänen on myös ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kauppaedustajalle, hyväksyykö vai hylkääkö hän tarjouksen, jonka kauppaedustaja on hänelle lähettänyt, tai sopimuksen, jonka kauppaedustaja on päämiehensä nimissä päättänyt, vaikka hänellä ei ole ollut siihen oikeutta. Jos kauppaedustajan välittämää tai päättämää sopimusta ei ole täytetty, päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä kauppaedustajalle.

KEL 8 § 4 mom: Päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kauppaedustajalle, jos hänen nähtävissään on, että edustussopimuksessa tarkoitettu toiminta tulee olemaan olennaisesti vähäisempää kuin kauppaedustajalla kohtuudella on syytä olettaa.

Kauppaedustajalle on saattanut aiheutua tarpeettomia kustannuksia, jotka olisi voitu välttää, jos päämies olisi täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa. Edustaja on saattanut turhaan yrittää hankkia tarjouksia tai kauppasopimuksia. Päämies on saattanut hylätä tarjouksia, jotka kauppaedustajalla on kohtuudella ollut syytä olettaa tulevan hyväksytyiksi.

Edellä kerrotun vahingonkorvaussaatavan perusteet on ennen valvontaa syytä antaa lakimiehen arvioitaviksi.

Valvottavaa saatavaa voivat edelleen olla kauppaedustajalain 16 §:ssä säädetty palkkio maksujen perimisestä taikka 17 §:ssä säädetty palkkio del credere-vastuusitoumuksesta sekä kauppaedustajalain 18 §:ssä säädetty erityinen korvaus sellaisista toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista, joita edustussopimuksen asianmukainen täyttäminen on vaatinut.

Pidätysoikeuteen perustuva etuoikeus

Etuoikeuksien määrä konkurssissa on nykyisin vähäinen. Muun muassa vero- ja työsuhdesaatavien etuoikeus on kumottu. Tämän takia myös kauppaedustajan mahdollisuudet jako-osuuden saamiseen konkurssissa ovat parantuneet. Toisaalta kauppaedustajalla on itsellään käytettävissä pidätysoikeuteen perustuva etuoikeus.

KEL 21 §: Jos kauppaedustajalle edustussuhteesta johtuvan saatavan periminen muuten vaarantuisi, kauppaedustaja saa pidättää ne päämiehelle kuuluvat asiakirjat, näytteet, mallit ja tavarat, jotka hän tehtävänsä johdosta on saanut haltuunsa, samoin kuin sen, mitä hän päämiehen valtuutuksen perusteella on perinyt kolmannelta henkilöltä, kunnes päämies on maksanut kauppaedustajan saatavan tai antanut siitä vakuuden.

Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 3 §:n mukaan sillä, jolla on pidätysoikeus hallinnassaan olevaan omaisuuteen, on oikeus saada maksu saatavastaan pidätysoikeuden kohteesta ennen muita saatavia. Sama koskee myös sellaisen saatavan korkoa enintään kolmelta vuodelta ennen sitä päivää, jona konkurssi alkoi varojen tilittämiseen saakka.

Säädetty pidätysoikeus tuo konkurssissa hyvän etuoikeuden sille osalle kauppaedustajan saatavaa, jonka pidätysoikeus kattaa. Pidätysoikeus ei tuo edustajalle ns. separatistin asemaa, vaan hänen on valvottava saatavansa myös siltä osin kuin pidätysoikeus on sitä kattamassa ja vaadittava valvonnan yhteydessä pidätysoikeuteen perustuvaa etuoikeutta. Pidätysoikeus ei käteispanttioikeuden lailla tuo myöskään oikeutta realisoida pidätyksen kohteena olevaa omaisuutta, vaan realisoinnista tulisi ensisijaisesti sopia pesänhoitajan kanssa. Edustajan on syytä varmistua, että pidätyksen kohteena oleva esine on päämiehen eikä kenenkään muun omaisuutta.

Konkurssivalvonnassa etuoikeutta on vaadittava. Valvontakirjelmässä on mainittava, että etuoikeus perustuu kauppaedustajan pidätysoikeuteen. Samoin on mainittava, mihin omaisuuteen pidätysoikeus kohdistuu. Jos pidätysoikeuden kohteena on paljon omaisuutta, siitä on syytä laatia erillinen luettelo, joka on liitettävä valvontakirjelmään.

Lakimiesten toimenpiteet

MMA:n lakimiehiltä saa neuvoja konkurssivalvonnan laatimiseen. Valvonnan suorittaminen on myös mahdollista, joskin siitä joudutaan veloittamaan. Valvontoihin perustuvat riitautusasiain käsittelyt hoidetaan lakipalveluissa normaaleina riita-asioina.

Toimeksiannon hoitamiseksi edustajan on syytä toimittaa lakimiehelle
- jäljennös edustussopimuksesta 
- jäljennös julkisesta haasteesta 
- avoin asianajovaltakirja
- sellainen selvitys vaadittavasta provisiosta ja muista saatavista tai niiden perusteista, että valvonta voidaan asiallisesti suorittaa. Päämiehen antama provisiolaskelma on ilmeisesti tarpeellinen. Selvityksessä olisi mahdollisuuksien mukaan syytä eritellä täytetyt kauppasopimukset ja sellaiset sopimukset, joita ei ole kokonaan tai osaksikaan päämiehen taikka asiakkaan puolelta täytetty. 
- luettelo pidätyksen kohteena olevasta omaisuudesta, jos edustaja vetoaa pidätysoikeuteen