Edustussopimus

Seuraavassa käsitellään sitä, mitä kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain (417/92, jäljempänä kauppaedustajalaki) 1 §:ssä säädettyyn edustussopimukseen saattaa kuulua. Tarkastelunäkökulma on lähinnä suomalaisten sopijapuolten välinen edustussopimus.

Kauppaedustajalain 1 §:ssä säädetään: "Kauppaedustajalla tarkoitetaan tässä laissa elinkeinonharjoittajaa, joka toisen, päämiehen, kanssa tekemässään edustussopimuksessa on sitoutunut tämän lukuun jatkuvasti edistämään tavaroiden myyntiä tai ostoa hankkimalla tarjouksia päämiehelle tai päättämällä tämän nimissä myynti- tai ostosopimuksia".

Kauppaedustajan ja päämiehen välinen suhde määräytyy 
1) edustussopimuksen tai sen puuttuessa 
2) sopijapuolten omaksuman käytännön 
3) kauppatavan taikka 
4) muun tavan, jota on pidettävä osapuolia sitovana, mukaan. 
Sopimuksen, käytännön tai tavan puuttuessa suhde määräytyy 
5) kauppaedustajalain mukaan. 
Jos sopimuksen määräys taikka sopijapuolten omaksuma käytäntö taikka kauppatapa tai muu tapa on ristiriidassa kauppaedustajalaissa säädetyn 6) pakottavan säännöksen kanssa, suhde määräytyy tältä osin kauppaedustajalain mukaan.

Kauppaedustajalaki sisältää säännöksiä muun muassa kauppaedustajan ja päämiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, myynti- tai ostosopimuksen syntymisestä, kauppaedustajan palkkiosta ja edustussopimuksen päättämisestä. Osasta laissa säännellyistä seikoista ei voida sopia laista poikkeavasti.

Suositeltavana tapana voidaan pitää, että edustussopimuksessa sovitaan ainakin kaikki ne seikat, joita ei ole tarkoitus jättää kauppaedustajalain varaan. Näin ollen sopimusta tehtäessä on syytä selvittää päämiehen muissa sopimussuhteissa noudattama käytäntö sekä mahdolliset kauppatavat ja muut sitovat tavat ja kirjata niiden sisältö edustussopimukseen, jos niitä tarkoitetaan noudattaa sopimussuhteessa.

Tämän muistion lukijan tulee erityisesti huomata, että kaikkea muistiossa esitettyä ei tarvitse tai kannata sopia edustussopimuksessa lainkaan sekä että suuri osa asioista on mahdollista jättää kauppaedustajalain varaan. Lukijan on syytä huolellisesti perehtyä muistioon ennen sopimusneuvottelun käymistä toisen osapuolen kanssa.

Edustussopimuksen muoto

Edustussopimus voi olla suullinen tai kirjallinen. Edustussopimus ja sen muutos on kuitenkin tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä vaatii. Sopimusehto, jolla rajoitetaan oikeutta vaatia kirjallista sopimusta, on mitätön. Kirjallinen muoto on sopimuksen sisällön todistamisen takia suotava.  

Edustussopimukseen otettavista asioista yleisesti

Seuraavassa käsitellään yleisesti asioita, joista on syytä joko aina tai tarpeen vaatiessa sopia edustussopimuksessa. Myöhemmissä luvuissa näitä asioita käsitellään vielä tarkemmin.

  1. Sopimus on syytä otsikoida edustussopimukseksi. Sopimuksessa on hyvä viitata kauppaedustajalakiin.
  2. Edustussopimuksessa on syytä yksilöidä päämiehen ja kauppaedustajan nimi ja ly- tai henkilötunnus. Jos kauppaedustaja on yhtiö, on sopijapuoleksi otettava se eikä sen puolesta toimivaa luonnollista henkilöä. Toisaalta edustussuhteen ehdoksi saatetaan sopia, että tietty henkilö toimii kauppaedustajan tehtävässä kauppaedustajayhtiössä.
  3. Edustussopimuksen tarkoitus ilmenee jo kauppaedustajalain 1 §:stä, mutta pykälän sisältö voidaan myös kirjoittaa sopimukseen.
  4. Edustussopimuksessa on syytä sopia, onko kauppaedustajalla valta päämiehen nimissä itse hyväksyä ja päättää myynti- tai ostosopimuksista, vai onko kauppaedustajalla vain valta ottaa asiakkaan tarjous vastaan päämiehelle toimitettavaksi päämiehen hyväksymistä varten. Jollei asiasta ole sovittu taikka omaksutusta käytännöstä taikka sitovasta tavasta muuta seuraa, kauppaedustajalla on vain tarjousten välitysoikeus.
  5. Jos kauppaedustajalle on annettu valta päättää päämiestä sitovia sopimuksia ja sen lisäksi halutaan, että kauppaedustajalla on valta periä maksuja myydyistä tavaroista, myöntää sopimuksen päättämisen jälkeen maksunlykkäystä tai hinnanalennusta taikka tehdä muutoksia sopimuksiin taikka ryhtyä itsenäisesti toimiin asiakkaan antaman reklamaation johdosta, näistä oikeuksista tulee erikseen sopia edustussopimuksessa, jollei kauppatavasta tai muusta sitovasta tavasta muuta seuraa.
  6. Edustussopimuksessa olennaista on sopia, mitkä ovat sopimuksen piiriin kuuluvat edustettavat tavarat.
  7. Edustussopimuksessa olennaista on sopia, mikä on kauppaedustajan maantieteellinen toimialue taikka määrätty asiakaskunta, jos tällaisen rajauksen tarkoitetaan kuuluvan sopimukseen. Alueesta voi olla hyvä laatia karttaliite. Jos kauppaedustajalla on toimioikeus myös sovitun alueen ulkopuolella, sopimuksessa on syytä tarkasti määritellä oikeuden sisältö.
  8. Kauppaedustajan yksinoikeus toimia sovitulla myyntialueella taikka sovitun asiakaspiirin keskuudessa on yleensä yhteydessä kauppaedustajan provisio-oikeuteen (provisio-oikeuden laajuudesta ks. 6.1. ja 6.2. kohta). Jos alue tai asiakaspiiri määrätään, suositeltava on, että kauppaedustajalla on yksinoikeus sovitun alueen tai asiakaskunnan keskuudessa. Käytännössä tämä on ollut pääsääntönä. Selvyyden vuoksi asiasta voidaan ottaa maininta sopimukseen. Jos alueesta tai asiakaskunnasta halutaan sopia, mutta yksinoikeutta ei haluta kauppaedustajalle antaa, yksinoikeuden puuttumisesta tulee edustussopimuksessa erikseen selvästi sopia samoin kuin siitä, mitä asia vaikuttaa edustajan provisio-oikeuteen sekä siitä, mitkä ovat päämiehen oikeudet itse tai muun edustajan kautta toimia mainitulla alueella tai mainitun asiakaskunnan keskuudessa. Noudatettavaksi tarkoitettu kauppatapa tai muu tapa saattaa olla syytä kirjata edustussopimukseen.
  9. Kauppaedustajalle tai päämiehelle asetettavista muista, kuin kauppaedustajalakiin perustuvista velvollisuuksista, on syytä sopia edustussopimuksessa. Noudatettavaksi tarkoitettu kauppatapa tai muu tapa saattaa olla syytä kirjata edustussopimukseen. 
  10. Edustustoiminnan alkamispäivä on syytä mainita.
  11. Edustussopimus voidaan sopia olemaan voimassa toistaiseksi (so. ei-määräaikaisena) taikka määräaikaisena. Sopimus on useimmin voimassa toistaiseksi, joten mahdollinen määräaikaisuus on syytä tarkasti todeta. Toistaiseksi voimassaoleva edustussopimus päätetään irtisanomalla. Määräaikainen edustussopimus päättyy määräajan päätyttyä.
  12. Kauppaedustajan palkkion peruste ja määrä tulee aina sopia. Kauppaedustajan palkkio on useimmiten provisio. Palkkiona voidaan kuitenkin maksaa myös kiinteitä korvauksia.
  13. Provisiosta on sovittava provisioprosentti sekä provision peruste eli se, mistä provisio lasketaan. Muutoin provisio-oikeuden määräytymisen voi jättää kauppaedustajalain varaan taikka sopia siitä yksityiskohtaisemmin. Noudatettavaksi tarkoitettu kauppatapa tai muu tapa saattaa olla syytä kirjata edustussopimukseen. Provisiota ei ole syytä jättää mihinkään päämiehen yksilöimättömän provisiokäytännön varaan.
  14. Kauppaedustajan on yleensä maksettava palkkiostaan valtiolle arvonlisäveroa, joten edustussopimuksessa on syytä sopia, että sovitun palkkion lisäksi päämiehen on maksettava kauppaedustajalle palkkiosta lain mukaisen verokannan mukaan laskettavan arvonlisäveron määrä.
  15. Kauppaedustaja on yleensä elinkeinonharjoittajana merkitty verotuksen ennakkoperintärekisteriin. Tästä voi olla maininta edustussopimuksessa. Jos sen sijaan tarkoituksena on, että päämies suorittaa maksettavasta palkkiosta veron ennakonpidätyksen, tästä on syytä sopia edustussopimuksessa.
  16. Edustussopimuksessa saattaa olla aihetta sopia, minkälaiset myyntiasiakirjat myynti- tai ostosopimuksista laadi-taan sekä siitä, millä edellytyksillä edustajalla on oikeus antaa tavaranäytteitä asiakkaille. Noudatettavaksi tarkoitettu kauppatapa tai muu tapa saattaa olla syytä kirjata edustussopimukseen.
  17. Edustussopimukseen voidaan ottaa määräykset siitä, millä tavalla kauppaedustaja osallistuu esimerkiksi messu- ja näyttely- ja mainostoimintaan. Noudatettavaksi tarkoitettu kauppatapa tai muu tapa saattaa olla syytä kirjata edustussopimukseen.
  18. Edelliseen liittyen edustussopimuksessa voidaan sopia, että päämies suorittaa kauppaedustajalle korvauksia tälle edustustoiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Tällaisia korvauksia ei voida kuitenkaan maksaa verosta vapaina kuten työntekijälle.
  19. Jos kauppaedustajan tehtäväksi annetaan maksujen periminen, siitä on syytä edustussopimuksessa sopia samoin kuin tehtävästä maksettavasta erityisestä palkkiosta, jollei provision tarkoiteta sisältävän korvauksen myös tästä tehtävästä.
  20. Jos kauppaedustajan tehtäväksi annetaan edustussopimuksen tarkoituksen täyttämiseen liittyviä muita kuin kauppaedustajalaissa säädettyjä tehtäviä, tehtävistä sekä niistä maksettavasta palkkiosta on syytä ottaa maininta edustussopimukseen. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi asiakkaiden kouluttamistehtävät sekä päämiehen tavaroiden varastoiminen.
  21. Jos kauppaedustajalle on tarkoitus antaa oikeus käyttää aliedustajia, siitä sekä sen tarkemmista ehdoista on syytä sopia edustussopimuksessa.
  22. Jos kauppaedustajalle on tarkoitus antaa oikeus siirtää sopimus toiselle, siitä on sovittava edustussopimuksessa.
  23. Kirjallinen edustussopimus on syytä päivätä ja allekirjoittaa sopijapuolten nimissä. Allekirjoittajalla tulee olla tarvittava valtuus.

Kauppaedustajan asema ja velvollisuudet suhteessa päämieheen

Kauppaedustajan päävelvoite on edistää päämiehen tavaroiden myyntiä tai ostoa. Tarkemmista velvollisuuksista ei ole välttämätöntä sopia edustussopimuksessa, jos velvollisuudet halutaan jättää kauppaedustajalain varaan. Noudatettavaksi tarkoitettu kauppatapa tai muu tapa saattaa olla syytä kirjata edustussopimukseen.

Kauppaedustaja ei itsenäisenä elinkeinonharjoittajana ole päämiehen johdon ja valvonnan alainen samalla tavalla kuin työntekijä työnantajan alainen siinäkään tapauksessa, että kauppaedustaja on yksityinen luonnollinen henkilö. Kauppaedustaja suunnittelee ja täyttää tehtävänsä itsenäisesti. Edustussopimuksen taikka omaksutun käytännön, sitovan tavan taikka kauppaedustajalain ulkopuolella päämiehellä ei ole yksipuolista määräysvaltaa kauppaedustajan toimintaan lukuun ottamatta kauppaedustajalain 5 § 1 momentissa säädettyä ohjeidenanto-oikeutta.

Kauppaedustajalain 5 § 1 momentissa säädetään: Kauppaedustajan on tehtäväänsä hoitaessaan huolehdittava päämiehen edusta, toimittava häntä kohtaan velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti sekä noudatettava päämiehen antamia kohtuullisia ohjeita.

Kauppaedustajan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään kauppaedustajalain 5 § 2 momentissa: Kauppaedustaja on velvollinen ilmoittamaan päämiehelle seikoista, joilla hänen tehtäväkseen annetun toiminnan kannalta saattaa olla merkitystä. Erityisesti hänen on ilman aiheetonta viivytystä annettava päämiehelle tieto tarjouksista, joiden hyväksyminen saattaa tulla kysymykseen, sekä sopimuksista, jotka hän päämiehen nimissä on päättänyt.

Kauppaedustajalain 6 §:ssä säädetään, että kauppaedustaja saa ottaa vastaan toimeksiantoja myös muilta päämiehiltä, jollei tämä ole ristiriidassa lain 5 § 1 momentissa säädetyn velvollisuuden kanssa.

Edustussopimuksessa voidaan sopia yksityiskohtaisestikin kauppaedustajan velvollisuuksista ja myös muista kuin edellä 3.3. ja 3.4. kohdassa mainituista laissa säädetyistä velvollisuuksista, mutta ollakseen päteviä velvollisuudet eivät saa olla ristiriidassa 5 § 1 ja 2 momentissa säädetyn kanssa. Mainitun 5 §:n 3 momentissa näet säädetään, että sopimusehto, joka poikkeaa siitä, mitä 5 § 1 ja 2 momentissa säädetään, on mitätön.

Edellä mainittu tarkoittaa, että päteviä eivät olisi sellaiset sopimusehdot, joiden mukaan päämies voisi antaa kauppaedustajalle yksityiskohtaisia tämän itsenäistä toimintaa estäviä tai kohtuuttomasti rajoittavia ohjeita edustajan toimitavoista esimerkiksi päivittäisestä toimiajasta. Päämiehen ohjeidenanto-oikeudesta sovittaessa on syytä kiinnittää myös huomiota alalla vallitsevaan tapaan tai yleiseen käytäntöön.

Kauppaedustajan ilmoitusvelvollisuudesta voidaan myös tarkemmin sopia. Ilmoitusvelvollisuus voi koskea esimerkiksi toiminta-alueen markkinoita, kilpailutilannetta, asiakkaita ja näiden taloudellista tilannetta. Kauppaedustajaa sitovasti ei kuitenkaan voisi sopia sellaisista sopimusehdoista, joiden mukaan kauppaedustajalle asetettaisiin yksityiskohtainen selvitysvelvollisuus päivittäisestä toiminnastaan.

Edustussopimuksessa ei myöskään tulisi rajoittaa kauppaedustajan oikeutta ottaa vastaan muita sellaisia edustuksia, jotka edustaja voi ottaa vaarantamatta kauppaedustajalain 5 § 1 momentissa säädettyä velvollisuuttaan huolehtia pää-miehen edusta. Kauppaedustaja voidaan kuitenkin velvoittaa ilmoittamaan päämiehelle ottamistaan muista edustuksista.

Kauppaedustajalla voi olla velvollisuus kiinnittää huomiota asiakkaiden maksukykyyn ja ilmoittaa päämiehelle tiedossaan olevista seikoista. Aktiivista velvollisuutta luottotietojen hankkimiseen ei ole syytä sopia. Jos kauppaedustajalla on oikeus päättää sopimuksia päämiehen nimissä, selonottovelvollisuus voi olla suurempi.

Kauppaedustaja saattaa joutua vahingonkorvausvastuuseen velvollisuuksiensa laiminlyömisestä.

Päämiehen velvollisuudet kauppaedustajaan nähden

Päämiehen on kauppaedustajalain mukaan toimittava velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti kauppaedustajaa kohtaan.

Päämiehen on kauppaedustajalain mukaan hankittava kauppaedustajalle tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja toimitettava hänelle tarpeellinen aineisto, kuten näytteet, mallit, selosteet ja hintaluettelot.

Päämies on kauppaedustajalain mukaan velvollinen ilmoittamaan kauppaedustajalle seikoista, joilla saattaa olla merkitystä tämän tehtäväksi annetun toiminnan kannalta. Hänen on myös ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kauppaedustajalle, hyväksyykö vai hylkääkö hän tarjouksen, jonka kauppaedustaja on hänelle lähettänyt, tai sopimuksen, jonka kauppaedustaja on päämiehensä nimissä päättänyt, vaikka hänellä ei ole ollut siihen oikeutta. Jos kauppaedustajan välittämää tai päättämää sopimusta ei ole täytetty, päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä kauppaedustajalle.

Päämiehen on kauppaedustajalain mukaan ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kauppaedustajalle, jos hänen nähtävissään on, että edustussopimuksessa tarkoitettu toiminta tulee olemaan olennaisesti vähäisempää kuin kauppa-edustajalla kohtuudella on syytä olettaa.

Kauppaedustajalain mukaan sopimusehto, joka poikkeaa siitä, mitä edellä tässä luvussa on mainittu, on mitätön. Kauppaedustaja voi siis aina vedota edellä mainittuihin päämiehen velvollisuuksiin. Muista kuin edellä mainituista päämiehen velvollisuuksista voidaan vapaasti sopia.

Tapauksittain saattaa olla perusteltua edustussopimuksessa sopia siitä, miten päämies hinnoittelee edustuksen piiriin kuuluvat tavarat edustajan tai päämiehen itsensä niitä myydessä.

Edustussopimuksessa voidaan sopia siitä, millä tavalla päämies ilmoittaa tarjouksen tehneelle asiakkaalle siitä, että hän ei tahdo hyväksyä kauppaedustajan vastaanottamaa ja hänelle toimittamaa tarjousta. Kauppaedustajalaissa säädetään, että päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä vastaanotettuaan tarjouksen tai saatuaan tiedon sen sisällöstä ilmoitettava asiasta tarjouksen tekijälle. Jos päämies ei tätä tee, hänen katsotaan hyväksyneen tarjouksen. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos kauppaedustaja ja tarjouksen tekijä ovat sopineet toisin.

Edustussopimuksessa voidaan sopia, että päämies toimittaa kauppaedustajalle edustussuhteen alussa edustajan toimialueella olevista asiakaista ja näiden ostoarvoista luettelon. Näillä seikoilla on merkitystä paitsi edustajan toimessa myös myöhemmin edustajan hyvitysoikeuden selvittämisessä.

Päämies saattaa joutua vahingonkorvausvastuuseen velvollisuuksiensa laiminlyömisestä.

Myynti- tai ostosopimus kauppaedustajan provision perustana

Hyväksytty myynti- tai ostosopimus on kauppaedustajan provisio-oikeuden perustana. Kauppaedustajalla on ehdollinen oikeus saada provisio edustussopimuksen voimassaoloaikana syntyneestä sopimuksesta.

Kauppaedustajan toimivaltaan kuuluu vain ottaa asiakkaan tarjous vastaan päämiehelle toimitettavaksi hyväksymistä varten, jollei ole sovittu, että kauppaedustajalla on valta päämiehen nimissä itse hyväksyä ja päättää myyntisopimuksia.

Jos kauppaedustajan toimivaltaan kuuluu vain tarjousten välittäminen päämiehelle, on edustussopimuksessa hyvä mainita, että päämiehen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava tarjouksen hankkineelle kauppaedustajalle ja tarjouksen tehneelle asiakkaalle tarjouksen hyväksymisestä. Esimerkiksi voidaan sopia, että tarjouksen katsotaan tulleen hyväksytyksi ja sopimuksen syntyneeksi, jos päämies ei viikon kuluessa tarjouksesta tiedon saatuaan ilmoita sen hylkäämisestä.

Jos päämies päättää tarjousten hyväksymisestä ja siis sopimusten tekemisestä, päämiehellä on periaatteessa vapaa valta hyväksyä tai hylätä kauppaedustajan toimittama tarjous. Hylkäämien ei kuitenkaan voi tapahtua mielivaltaisesti tai edustajan vahingoittamistarkoituksessa. Tapauksittain saattaa kuitenkin olla hyvä sopia siitä, missä määrin ja minkä sisältöiset tarjoukset voidaan hyväksyä myyntisopimuksiksi. Muutoin saattaa käydä niin, että kauppaedustajan liikaa hankkimat tarjoukset hylätään, jolloin syntyy vain tarpeettomia kustannuksia. Päämies ei ilman perusteltua syytä voi vahingonkorvausvastuun uhalla hylätä sopimuksen puitteissa hankittua tarjousta.

Ennakkomyyntikaupassa alalla, jolla tarjousten hyväksyminen on epävarmaa, olisi suotavaa sopia siitä, että koko myyntikauden ajan seurataan myyntisopimusten tekomahdollisuutta, ja että päämiehellä on velvollisuus välittömästi ilmoittaa, jos tapahtuu muutoksia mahdollisuuksissa hyväksyä tarjouksia. Myös näissä tapauksissa olisi syytä sopia järjestely, jonka mukaan päämiehen on ilmoitettava kauppaedustajalle tarjousten hyväksymisestä niin, ettei tarjouksen päämiehelle toimittamisen ja päämiehen hyväksymispäätöksen välille jätetä pitkää aikaa.

Jos kauppaedustajalla on sovittu olevan valta itsenäisesti päättää sopimuksia sovituissa rajoissa, voidaan edustussopimuksessa todeta, että jos kauppaedustaja on tehnyt päämiehen puolesta sopimuksen valtuutuksen ylittäen, päämiehen on, jollei hän tahdo hyväksyä sopimusta, ilman aiheetonta viivytystä saatuaan sopimuksesta tiedon ilmoitettava siitä kauppaedustajalle ja asiakkaalle sillä uhalla, että jos päämies ei tätä tee, hänen katsotaan hyväksyneen sopimuksen.

Kauppaedustajan provisio-oikeuden laajuus ja oikeuden syntyminen ja provision erääntyminen

Kauppaedustajalla on kauppaedustajalain 10 §:n perusteella oikeus saada provisiota edustussopimuksen voimassa-oloaikana syntyneestä myynti- tai ostosopimuksesta, jos 

  1. sopimus on syntynyt hänen myötävaikutuksestaan 
  2. tai on päätetty asiakkaan kanssa, jonka kauppaedustaja on aikaisemmin vastaavanlaisia sopimuksia varten hankkinut päämiehen asiakkaaksi (ns. jälkitilauksesta, jolloin ei vaadita, että kauppaedustaja on myötävaikuttanut myöhemmän sopimuksen syntymiseen), taikka 
  3. jos kauppaedustajalle on osoitettu tietty alue tai asiakaspiiri ja myyntisopimus on tehty tältä alueelta olevan tai tähän asiakaspiiriin kuuluvan asiakkaan kanssa (ns. piiriedustajan provisiosta, jolloin ei vaadita myötävaikutusta).

Edellä mainitusta provisio-oikeuden laajuudesta voidaan sopia edustussopimuksessa toisin. Kannattaa siis olla tarkka siitä, että edustussopimuksessa ei tarpeettomasti kavenneta provisio-oikeutta koskemaan esimerkiksi vain myötävaikutustilanteita.

Kauppaedustajalain 12 §:n mukaan oikeus provisioon syntyy, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
1) päämies on täyttänyt myynti- tai ostosopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuutensa;
2) päämiehen olisi pitänyt täyttää suoritusvelvollisuutensa
3) asiakas on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa. 
Päämies täyttää myyntisopimuksen pääasiassa toimittamalla tavaran asiakkaalle ja asiakas pääasiassa maksamalla kauppahinnan päämiehelle.

Provisio-oikeuden syntymisen ajankohdasta voidaan sopia. Yleensä kauppaedustajan kannalta ei kannata sopia 3) -vaihtoehtoa. Kauppaedustajaa ei sido sopimusehto, jonka mukaan oikeus provisioon syntyy myöhemmin kuin 3) -kohdassa on säädetty.

Tietyillä aloilla esimerkiksi ennakkomyynnissä, joilla myyntisopimuksen syntymisen ja tavaroiden toimituksen välinen aika on pitkä, on syytä sopia provisio-oikeuden syntymisestä osittain tai kokonaan jo myyntisopimuksen synty-hetkellä.

Provision erääntymisestä eli maksupäivästä säädetään kauppaedustajalain 14 §:ssä, että provisio on suoritettava kauppaedustajalle kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolloin kauppaedustajahelle syntyi . kohdan mukaan oikeus provisioon. Provision erääntymisestä voidaan sopia. Myös provision ennakon maksamisesta esimerkiksi ennakkomyynnissä voidaan sopia. Sopimusehto, jonka mukaan provisio on suoritettava kauppaedustajalle myöhemmin kuin kuukauden kuluessa sen kalenterivuosineljänneksen päättymisestä, jolloin kauppaedustajalle syntyi oikeus provisioon, ei sido kauppaedustajaa.

Provisio-oikeuden menettäminen

Kauppaedustajalain 13 § 1 momentissa säädetään, että jos päämies on ilman kauppaedustajan suostumusta sopinut asiakaan kanssa myynti- tai ostosopimuksen purkamisesta tai sen ehtojen muuttamisesta ja asiakkaan suoritusvelvollisuus jää tämän vuoksi kokonaan tai osaksi täyttämättä, suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättäminen ei vaikuta kauppaedustajan oikeuteen saada provisio.

Kauppaedustajalain 13 § 2 ja 3 momentin mukaan kauppaedustaja menettää hänelle 12 §:n mukaan kuuluvan oikeuden provisioon vain, jos päämiehen ja asiakkaan välinen sopimus on jäänyt täyttämättä eikä tämä ole johtunut päämiehestä tai hänen puolellaan olevasta seikasta taikka 13 § 1 momentissa mainitusta syystä, ja on ilmeistä, ettei suoritusvelvollisuutta myöhemminkään täytetä. Jos asiakas täyttää suoritusvelvollisuutensa vain osaksi, kauppaedustajalla on oikeus provisioon vain siltä osin kuin suoritusvelvollisuus on täytetty, jollei 1 tai 2 momentista muuta johdu.

Kauppaedustajalain 13 § 4 momentin mukaan kauppaedustaja ei voi etukäteen sitovin vaikutuksin luopua hänelle edellä mainitun 13 §:n mukaan kuuluvasta oikeudesta. Tämä merkitsee, että edustussopimukseen ei tule ottaa mitään määräystä siitä, että kauppaedustaja saa provision vain, jos päämies toimittaa (so. kykenee toimittamaan) tavaran asiakkaalle. Päämies on kauppaedustajaan nähden lain mukaan vastuussa siitä, että hän pystyy toimittamaan tavarat hyväksytyn myyntisopimuksen mukaisesti asiakkaille ja siten myös esimerkiksi alihankkijoittensa toiminnasta. Kauppa-edustaja voi aina vedota laissa säädettyyn oikeuteensa saada provisio, vaikka edustussopimuksessa olisi mainituista seikoista toisin sovittu.

Kauppaedustaja menettää siis lain mukaan oikeutensa provisioon, jos myynti- tai ostosopimus on jäänyt täyttämättä asiakkaasta tai hänen puolellaan olevasta seikasta johtuen, ja on ilmeistä, ettei suoritusvelvollisuutta myöhemminkään täytetä. Kyse on usein ns. luottotappiokaupoista. Kuitenkin edustussopimuksessa voidaan sopia, että kauppaedustaja ei menetä oikeuttaan provisioon myöskään näissä tapauksissa.

Provision laskeminen ja provisiolaskelma ja sen tarkistaminen ja provision turvaaminen

Se, mistä kauppahinnasta provisio lasketaan, on syytä sopia. Jollei asiasta ole edustussopimuksessa sovittu, provisio lasketaan siitä kauppahinnasta, joka ostajan on suoritettava. Käteisalennusta ei lueta kauppahinnan vähennykseksi eikä pakkaus- ym. lisäkustannuksia eikä veroa, jollei niitä ole asiakkaan kanssa sovitulla tavalla hänelle lähetetyssä laskussa erikseen määritelty. Koska arvonlisävero määritellään laskussa erikseen, se johtaa siihen, että arvonlisäveron osuudesta ei makseta provisiota.

Jos provisio sovitaan maksettavaksi tietystä katteesta, on samalla syytä sopia, miten kate määräytyy.

Vaikka kauppaedustajalain mukaan kauppaedustajalla on oikeus saada kuukausittain päämieheltä provisiolaskelma, asiasta on hyvä ottaa maininta edustussopimukseen. Lisäksi on hyvä mainita, että provisiolaskelmaan on otettava ne sopimukset, joista kauppaedustajalle on viimeksi kuluneen kalenterikuukauden aikana syntynyt oikeus provisioon sekä että jokaisen sopimuksen osalta on mainittava provisiomäärä, joka luetaan kauppaedustajan hyväksi tai, jollei provisiota makseta, syy siihen.

Kauppaedustajalain mukaan kauppaedustaja ei voi sitovin vaikutuksin luopua hänelle kuuluvasta oikeudesta saada provisiolaskelma. Kauppaedustajalain mukaan sopijapuolet voivat kuitenkin sopia, että provisiolaskelma on annettava kauppaedustajalle kuukauden kuluessa sen kalenterivuosineljänneksen päättymisestä, jonka aikana oikeus provisioon syntyi.

Kauppaedustajalla on kauppaedustajalain mukaan oikeus saada ote päämiehen kirjanpidosta ja muut provisiolaskelman tarkistamiseksi tarpeelliset päämiehen hallussa olevat tiedot. Sopimus, jolla tätä oikeutta rajoitetaan, on mitätön.

Kauppaedustajalaissa säädetään, että jos kauppaedustajalle edustussuhteesta johtuvan saatavan periminen muuten vaarantuisi, kauppaedustaja saa pidättää ne päämiehelle kuuluvat asiakirjat, näytteet, mallit ja tavarat, jotka hän tehtävänsä johdosta on saanut haltuunsa, samoin kuin sen, mitä hän päämiehen valtuutuksen perusteella on perinyt kolmannelta henkilöltä, kunnes päämies on maksanut kauppaedustajan saatavan tai antanut siitä vakuuden. Edustussopimukseen ei ole syytä ottaa määräystä, joka sulkee tämän oikeuden pois.

Jälkiprovisio

Kauppaedustajalain 11 §:ssä säädetään jälkiprovisiosta seuraavaa: Kauppaedustajalla on oikeus saada provisio edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen syntyneestä sopimuksesta, jos 

  1. asiakkaan tarjous on saapunut päämiehelle tai kauppaedustajalle ennen edustussopimuksen lakkaamista, tai 
  2. jos myynti- tai ostosopimuksen aikaansaannin voidaan katsoa pääasiallisesti johtuneen kauppaedustajan edustussopimuksen voimassaoloaikana tapahtuneesta myötävaikutuksesta ja sopimus on syntynyt kohtuullisessa ajassa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen.

Aikaisemman kauppaedustajan jälkeen aloittavalla uudella kauppaedustajalla ei ole oikeutta provisioon silloin, kun provisio kuuluu tämän edellä mainitun säännöksen mukaan aikaisemmalle kauppaedustajalle, ellei provisiota ole olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista jakaa kauppaedustajien kesken.

Jälkiprovision tarkemmasta määräytymisestä taikka määrän laskemisesta voidaan edustussopimuksessa sopia. Oikeutta jälkiprovisioon ei ole syytä sulkea sopimuksessa pois. Jos provision jakamista tietyistä myynti- tai ostosopimuksista halutaan, siitä on syytä selvästi sopia.

Kustannusten korvaukset

Kauppaedustajalaissa säädetään, että kauppaedustajalla on oikeus saada erityinen korvaus sellaisista toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista, joita edustussopimuksen asianmukainen täyttäminen on vaatinut. Korvausta ei kuitenkaan ole suoritettava, jos kustannukset ovat johtuneet kauppaedustajan tavanmukaisista tehtävistä.

Edustussopimuksessa voidaan sopia, mistä kustannuksista kuten messu- ja näyttely- ja mainoskustannuksista taikka tietyistä matkakustannuksista korvausta maksetaan sekä korvauksen määräytymisperusteet.

Hyvitys

Kauppaedustajalaissa säädetään kauppaedustajan oikeudesta saada edustussopimuksen lakattua hyvitystä, jos kauppa-edustaja on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut kauppaa aikaisempien asiakkaiden kanssa ja tästä koituu päämiehelle merkittävää etua edustussopimuksen lakkaamisen yhteydessä tai sen jälkeen. Hyvityksen saamisen tarkemmista edellytyksistä ja hyvityksen määrästä on laissa säännökset, joten edustussopimuksessa ei näistä asioista ole tarvetta sopia mitään. Sopimusehto, jolla ennen edustussopimuksen lakkaamista rajoitetaan oikeutta hyvitykseen, on mitätön.

Del credere -sitoumus

Jos kauppaedustaja sitoutuu vastaamaan päämiehelle siitä, että asiakas täyttää myynti- tai ostosopimuksesta johtuvat velvollisuudet (del credere), sitoumus on ollakseen pätevä annettava kirjallisesti. Sitoumus voi koskea vain määrättyä myynti- tai ostosopimusta tai määrätyn asiakkaan kanssa tehtäviä sopimuksia. Tällaisesta sitoumuksesta kauppaedustaja vastaa kuten omasta velastaan. Kauppaedustajalla on oikeus saada vastuusitoumuksesta erityinen kohtuullinen palkkio.

Del credere -sitoumus on käytännössä harvinainen. Sitoumusta ei ole syytä antaa ilman erityistä syytä.

Edustussopimuksen irtisanomisaika ja -peruste

Kauppaedustajalain 23 § 1 momentissa säädetään, että toistaiseksi voimassa oleva edustussopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Milloin sopimus irtisanotaan ensimmäisen sopimusvuoden aikana, irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tämän jälkeen irtisanomisaika pitenee yhdellä kuukaudella jokaiselta alkavalta sopimusvuodelta. Pisin irtisanomisaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jonka aikana irtisanominen toimitetaan sopijapuolelle.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että sopijapuolet eivät voi sitovin vaikutuksin etukäteen sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta kuin 1 momentissa säädetään. Kauppaedustajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika voidaan kuitenkin sopia kolmeksi kuukaudeksi, vaikka edustussopimus on ollut voimassa yli kolme vuotta.

Pykälän 3 momentissa säädetään, että jos sopijapuolet sopivat pitemmästä irtisanomisajasta kuin 1 momentissa säädetään, irtisanomisaikaa päämiehen irtisanoessa sopimuksen ei voida kauppaedustajaa sitovin vaikutuksin sopia lyhyemmäksi kuin kauppaedustajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika.

Edellä olevasta seuraa, että edustussopimuksessa ei voida sitovin vaikutuksin sopia työsuhteessa tyypillisestä koeajasta.

Edustussopimus voidaan irtisanoa perustetta toiselle sopijapuolelle ilmoittamatta. Irtisanomisoikeuden rajoituksista voidaan kuitenkin sopia.

Edustussopimuksen purkaminen

Kauppaedustajalaissa säädetään, että siitä riippumatta, mitä edustussopimuksen voimassaolo- ja irtisanomisajasta on voimassa, sopijapuoli voi heti purkaa sopimuksen, jos tärkeä syy sitä vaatii. Laissa on tarkemmat säännökset purkamisoikeudesta. Näistä asioista ei ole syytä edustussopimuksessa sopia mitään vaan on syytä jättää ne lain mukaan tapauksittain ratkaistaviksi. Pelkkä viittaus lakiin ei myöskään ole tarpeellinen.

Myynti- ja muut tulostavoitteet

Jos kauppaedustajalle halutaan yhteisymmärryksessä asettaa vähimmäismyynti  tai muut tulostavoitteet, ne on edustussopimuksessa syytä sopia. Samalla on selvyyden vuoksi syytä sopia, mikä seuraamus tavoitteen saavuttamatta jäämisestä on. Sopimusta on syytä huolellisesti harkita, koska sovitun minimitavoitteen alittaminen saattaa ilman seuraamusta koskevaa eri sopimusta oikeuttaa päämiehen purkamaan edustussopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

Jollei tavoitteista ole sovittu ja niiden ei muutoinkaan ole katsottava olevan edustussuhteen ehtona, päämiehen oikeus purkaa edustussopimus odottamaansa heikomman myyntituloksen johdosta riippuu tapauskohtaisesta harkinnasta. Harkintaan vaikuttaa, onko kauppaedustaja tehnyt voitavansa myynninedistämisvelvollisuutensa täyttämiseksi.

Liikesalaisuudet

Kauppaedustajalaissa säädetään, että kauppaedustaja ei saa edustussopimuksen voimassaoloaikana eikä sen päätyttyäkään käyttää hyödykseen tai muille ilmaista päämiehen liike- tai ammattisalaisuuksia, jotka on uskottu hänelle tai jotka hän muuten on saanut tietoonsa, jos hän näin menetellessään toimisi hyvän liiketavan vastaisesti. Asiasta ei ole tarpeen edustussopimuksessa sopia eikä ainakaan syytä korvata sanoja "liike- ja ammattisalaisuus" muilla sanoilla.

Kilpailukieltosopimus

Sopimus, jolla rajoitetaan kauppaedustajan toimintaa edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen, sitoo kauppaedustajaa vain siltä osin kuin se:

  1. on tehty kirjallisesti
  2. koskee kauppaedustajalle osoitettua aluetta tai asiakaspiiriä
  3. koskee vastaavanlaisia tavaroita kuin edustussopimus.

Sopimusehto, jonka mukaan 1 momentissa tarkoitettu sopimus on voimassa pitemmän ajan kuin kaksi vuotta edustussopimuksen lakkaamisesta, ei sido kauppaedustajaa kahta vuotta pitempää aikaa.

Kilpailukieltosopimus ei ole käytännössä yleinen. Siihen sitoutumista kannattaa huolellisesti harkita etukäteen.

Vahinkojen korvaaminen ja sopimussakot

Kauppaedustajalaissa säädetään, että jos päämies tai kauppaedustaja on toiminut edustussopimuksen vastaisesti tai muuten tahallisesti taikka huolimattomuudesta laiminlyönyt hänelle tässä laissa säädetyn velvollisuuden tai sen, mitä hänelle sopimuksen mukaan kuuluu, hän on velvollinen korvaamaan toiselle sopijapuolelle siitä aiheutuneen vahingon. Sen, joka aikoo vaatia vahingonkorvausta, on ilman aiheetonta viivytystä vahingonkorvauksen perusteesta tiedon saatuaan ilmoitettava siitä toiselle sopijapuolelle paitsi, jos toinen sopijapuoli on menetellyt epärehellisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut toiselle huomattavan vahingon.

Vahingonkorvauksen määrääminen on monimuotoinen juridinen prosessi. Edustussopimukseen ei tule ottaa mitään määräyksiä korvausvelvollisuudesta, vaan asia on jätettävä lain varaan. Ei tule myöskään edustussopimuksessa sitoutua minkäänlaisten sopimussakkojen maksamiseen, koska epäselvät sakkopykälät houkuttavat riitoihin, joiden ratkaisu on epävarmaa.

Jos sopimussakoista kuitenkin sovitaan, on syytä sopia samaa asiaa koskevat tasapuoliset velvollisuudet ja sakot kummallekin sopijapuolelle.

Sopimuksen muuttaminen

Edustussopimusta voidaan muuttaa vain sopimalla. Sopijapuolella ei ole yksipuolista oikeutta tehdä mitään muutoksia sopimukseen. Hyvänä periaatteena voi olla maininta, että kirjallisesti tehtyä edustussopimusta voidaan muuttaa vain yhdessä kirjallisesti.

Sopimukseen ei ole syytä ottaa määräystä, jonka mukaan päämiehellä on yksipuolisesti oikeus muuttaa sopimuksen sisältöä esimerkiksi myyntialuetta tai provision suuruutta, jollei kauppaedustaja itsekin halua, että päämiehellä todella tällainen oikeus on.

Riitojen ratkaiseminen ja sovellettava laki

Riitojen ratkaisemisesta ei tarvitse sopia mitään. Riidat on syytä jättää lain mukaan ratkaistaviksi. Kansallisessa edustussopimuksessa ei tule sopia välimiesmenettelyn käyttämisestä riitojen ratkaisukeinona sen kalleuden takia.

Jos kuitenkin päämies on ulkomaalainen yhtiö, on syytä sopia, että sopimussuhteeseen sovelletaan Suomen lakia ja että riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Vaatimusten esittämisajoista ei tule sopia mitään. Kanneajat määräytyvät lain mukaan.