Työsopimus

MMA:n jäsenten työsopimus- ja edustussopimusmallilomake

Malleissa on otettu huomioon tärkeimmät työsuhteessa tai edustussuhteessa sovittavat asiat. Klikkaa linkkiä, kirjaudu jäsentunnuksilla sisään ja siirry kohtaan "Jäsensivut" --> "Sopimukset"

Työsopimuslomake on tarkoitettu käytettäväksi työsuhteessa; myyntimiehen ja työnantajan välillä.

Edustussopimuslomake on tarkoitettu käytettäväksi edustussopimuksen solmimisessa; tilanteessa, jossa yrittäjänä toimiva henkilö solmii edustussopimuksen toisen - päämiehenä toimivan - yrityksen kanssa.

Molemmista sopimusmalleista on laadittu myös muutama eri kieliversio.

Lomakkeet ovat tulostettavia PDF-tiedostoja. Voit siis tulostaa lomakkeen itsellesi. Paperille tulostettu lomake täytetään tarvittavilla tiedoilla ja siihen myös tehdään tarvittavat valinnat. Molempien osapuolten allekirjoittamana täytetystä sopimuslomakkeesta syntyy sopimus.

Tutustu sopimukseen aina ennen allekirjoittamista, onpa se sitten tehty näille mallilomakkeille, jollekin muulle lomakkeelle tai jollakin muulla tavalla.

Hyvän avun saat sopimuksen tekemiseen saat myös Työsopimuksen tarkistuslistasta. Löydät tarkistuslistan MMA:n jäsenkalenterista.

Lisätietoja lomakkeista ja niiden käyttämisestä saat MMA:n jäsenten käytössä olevilta lakimiehiltä MOT Oy:stä.

Työsopimuksen muoto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kirjallinen muoto on sopimuksen sisällön todistamisen takia suotava. Näin on erityisesti, jos työntekijällä on tulospalkka. Jos sopimus on suullinen, työnantajan tulee viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättyessä antaa kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Työsopimuksessa on syytä yksilöidä työnantajan nimi ja yritystunnus sekä työntekijän nimi.

Työtehtävät

Työsopimuksessa voidaan sopia työntekijän työtehtävät työsuhteen alussa joko tarkasti taikka väljemmin. Myyntialan työsopimuksessa voidaan sopia, että tehtävä on kauppaedustajalaissa tarkoitetun myyntimiehen työtehtävä.

Työsopimuksessa sovitulla tehtäväkuvauksella on se merkitys, että työnantajalla on työnjohto-oikeuden nojalla oikeus määrätä työntekijälle vain työsopimuksen piiriin kuuluvia eri tehtäviä. Työsopimuksessa sovittuja tehtäviä voidaan muuttaa vain sopimalla tai irtisanomisperusteella. 

Myyntiammattilaisen sopimuksessa olennaista on sopia, mitkä ovat sopimuksen piiriin kuuluvat tuotteet, maantieteellinen toimialue taikka määrätty asiakaskunta. Alueesta on hyvä laatia karttaliite. Jos myyntiammattilainen saa toimia myös sovitun alueen ulkopuolella, sopimuksessa on syytä tarkasti määritellä tämän oikeuden sisältö.

Työsuhteen kesto

Työnteon eli työsuhteen alkamispäivä on syytä mainita.  Työsopimuksessa on hyvä olla myös sopimuksen allekirjoituspäivä. Työsopimus on voimassa toistaiseksi jos määräaikaisesta sopimuksesta ei ole sovittu. Sopimusta on pidettävä määräajaksi tehtynä, kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muuten käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päätetään irtisanomalla. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. 

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain, jos sille on perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Määräaikaisuuden perusteena voi olla työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen taikka suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy. 

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Tällä on merkitystä esimerkiksi vuosilomien karttumisen osalta. 

Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. 

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. 

Koeaikana sopimus voidaan puolin ja toisin purkaa päättymään ilman irtisanomisaikaa. Koeaikaisen työntekijän työsuhdeturva on heikko mutta työsopimusta ei kuitenkaan voida purkaa laissa säädetyn syrjintäkiellon vastaisesti tai muulla koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. 

Työntekemispaikka

Työtä tarkoitetaan yleensä tehtävän tietyssä työpaikassa tai tietyllä paikkakunnalla, vaikka siitä ei ole otettu mainintaa työsopimukseen. Jollei muuta ole sovittu, työnantajalla on kuitenkin työsuhteen kestäessä oikeus osoittaa työntekijälle työtä toisessakin samalla työssäkäyntialueella olevassa työpaikassa. Työsopimuksessa voidaan sopia työpaikkakohtainen tai maantieteellinen työntekemispaikka, jos erityisesti halutaan rajoittaa työnantajan oikeutta määrätä työntekijä eri työpaikalle tai -paikkakunnalle työhön. Myyntiammattilaisen työsopimuksessa työntekemispaikka tarkoittaa usein samaa kuin myyntialue.

Työaika ja siihen perustuvat edut

Työhön sovelletaan pääsääntöisesti työaikalakia (605/96). Tällöin työajasta ei välttämättä tarvitse erikseen sopia. Työaikaa on yleensä työehtosopimusjärjestelyin lyhennetty laissa säädetystä 8 tunnista 7,5 tuntiin päivässä ja 40 tunnista 37,5 tuntiin viikossa. Nämä tuntimäärät voidaan mainita työsopimuksessa.

Tavanomaista työaikaa lyhyemmästä työajasta on syytä sopia tarkasti. Esimerkiksi menekinedistäjän työsopimuksessa, jossa viikoittainen työaika vaihtelee ja on normaalia vähempi, on syytä sopia, että työnantaja on velvollinen työllistämään työntekijän tietyn vähimmäisajan jokaisena viikkona.

Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Tällaisen henkilön olisi syytä sopia työsopimuksella työajastaan taikka siitä, että työaikalakia noudatetaan.

Työaikalakia ei sovelleta myöskään työhön, jota työntekijä tekee sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Työnantajan toimitilojen ulkopuolella tapahtuvaan myyntityöhön ei siten pääsääntöisesti sovelleta työaikalakia. 

Työsopimuksessa on mahdollista sopia esimerkiksi siitä, kuinka monta tuntia keskimäärin päivittäin tai viikoittain työtä tehdään matka-aika huomioon ottaen. Sopimusta tehtäessä on syytä olla huolellinen, jottei se tarpeet¬tomasti vaikeuta työntekoa. Työn luonteen takia päivittäinen työaika jätetään usein myyntiammattilaisen omaan harkintaan. Jos työaikalakia ei sovelleta, voidaan työsopimuksessa sopia, millä perusteella viikonloppuna tehtävästä työstä, esimerkiksi messutehtävistä, maksetaan palkkaa, jollei ole tarkoitettu, että normaali palkka kattaa korvauksen myös tällaisesta työstä. 

Työnantajan työnjohto

Työntekijä tekee työnsä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työntekijän on työsopimuslain mukaan tehtävä työnsä huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. 

Työnantajan toimivallan laajuus määräytyy lain ja työsopimuksen mukaan, joten työsopimuksen sisältö on syytä tarkkaan miettiä. Työsopimukseen ei ole syytä ottaa ehtoa, jota saatettaisiin tulkita niin, että työnantaja saa vapaasti määrätä työntekijän työtehtävistä. 

Liikesalaisuudet, kilpailukielto ja lojaalisuusvelvoite

Työsopimuslaissa säädetään, että työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.  Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 

Työsopimuslaissa säädetään edelleen, että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Rikoslaissa säädetään vastaava kielto koskien myös työsuhteen jälkeistä aikaa.

Näitä asioita ei siis tarvitse erikseen sopia työsopimuksessa.

Laissa ei yleisesti säädetä kielletyksi työntekijän oikeutta tehdä sivutyötä tai harjoittaa muuta ammattitoimintaa. Sivutyön kieltäminen työsopimuksessa voi olla tietyissä olosuhteissa sallittua mutta lähtökohtaisesti työntekijän vapaa-aika ei kuulu työnantajalle. 

Palkan peruste ja määrä

Työntekijän palkan peruste ja määrä tulee aina sopia. Palkan määrän tulee olla vähintään työnantajaa mahdollisesti velvoittavan työehtosopimuksen mukainen.

Provisiopalkan vähimmäismäärästä ei ole säännöksiä laissa ja ylipäätäänkin provision määräytymistä koskevia säännöksiä on vain kauppaedustajalaissa. Työsopimuksessa tulee sopia provisiopalkasta ainakin provisioprosentti sekä provision määräytymisperuste. Provisiosopimuksessa voi olla sovittuna ns. takuuprovisio eli työtuloksesta riippumaton palkanmaksukauden vähimmäispalkka.

Provisiopalkkainen työntekijä ei lähtökohtaisesti menetä oikeuttaan provisi¬oon, jos provision perusteena oleva työ on tehty, vaikka provision perusteena oleva myynti- tai muu sopimus jäisi täyttämättä. Työsopimuksessa voidaan kuitenkin menettämisestä sopia, joten tässä kohdin on syytä olla tarkkana. Jos provisio sovitaan maksettavaksi tietystä katteesta, on samalla syytä sopia, miten kate määräytyy. Varminta on kirjata työsopimuksen liitteeseen muutama esimerkkitapaus katteen määräytymisestä.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma. Provisiopalkan osalta tämä tarkoittaa provisiolaskelmaa, johon kirjataan ne sopi¬mukset, joista työntekijälle on viimeksi kuluneen palkanmaksukauden aikana syntynyt oikeus provisioon ja jokaisen sopimuksen osalta provisiomäärä.  

Mikäli provisio määräytyy katteesta, tulisi provisiolaskelmasta käydä ilmi myös katteen määräytymisen kannalta olennaiset tiedot elleivät ne ole entuudestaan tunnettuja.

Luontoisedut on myös syytä kirjata työsopimukseen. Luontoisedun arvo määräytyy vuosittain vaihtuvan verotusarvon mukaan. Eräs tapa on sopia kokonaispalkan eli rahapalkan ja luontoisetujen yhteenlaskettu määrä, jolloin rahapalkan osuus muuttuu luontoisedun verotusarvon muuttumisen myötä.  Kokonaispalkkaa ei kuitenkaan voida pitää suositeltavana tapana ”ottaa” luontoisetuja. Kaikki vähänkin poikkeukselliset työsuhteeseen kuuluvat edut, esimerkiksi oikeus henkivakuutuksen korvaukseen, on syytä tarkasti kirjallisesti sopia.  

Myynti- ja muut tulostavoitteet

Jos työntekijälle asetetaan myynti- tai muut ajoittain vaihtuvat tulostavoitteet, on työsopimuksessa syytä sopia miten tavoitteet määritellään. Ensisijassa tavoitteista on pyrittävä sopimaan yhdessä. Jos työntekijän tulospalkka riippuu myyntitavoitteista, on syytä sopia, että tavoitteista tulee aina kirjallisesti sopia ennen niiden voimaantuloa ja että vanhaa sopimusta noudatetaan, kunnes uusi on tehty. Työsopimukseen ei tule ottaa mainintoja siitä, että tulostavoitteiden alittaminen oikeuttaisi työnantajan päättämään työsopimuksen. Irtisanomisoikeutta sääntelee työsopimuslaki.

Työehtosopimuksen toteaminen

Työehtosopimus on sopimus, jonka työnantaja taikka työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleis¬sitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Yleissitovat työehtosopimukset on helpoiten nähtävissä osoitteessa www.finlex.fi.

MMA:n jäsenten työssä yleissitovina työehtosopimuksina sovellettavia työehtosopimuksia on lähinnä teollisuuden eri aloilla ja kaupan aloilla. Työehtosopimukset tuovat työntekijälle oikeuden mm. lomarahaan, pidempään sairausajan palkanmaksukauteen, palkkaan tiettyjen perhevapaiden ajalta ja matkakustannusten korvauksiin verovapaiksi hyväksytyin perustein ja määrin. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, työsopimuksessa kannattaa sopia, että työsuhteessa sovelletaan erikseen nimettävää työehtosopimusta. 

Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat 

Työsopimuksessa voidaan sopia, että työntekijä suorittaa työmatkat omalla tai hallinnassaan olevalla autolla taikka vastaavasti luontoisetuautolla tai työnantajan muulla autolla. Sopimus sitoo osapuolia kuten muutkin työsopimuksen määräykset.

Kaikissa työsopimuksissa on syytä sopia matkakustannusten korvaamisen perusteet eli esim. kilometrikorvaukset ja päivärahat. Selvintä on viitata verohallituksen verovapaiksi vahvistamiin perusteisiin ja määriin. Jos korvaukset määräytyvät työnantajan matkustussäännön mukaan, on syytä selvittää säännön sisältö ja sen muuttamismenettely. Korvaukset saattavat määräytyä myös työehtosopimuksen mukaan.

Ns. bruttoprovisiossa työnantaja maksaa työntekijälle myynnistä provision, joka sisältää sekä palkan että matkakustannusten korvauksen. Verottaja ei kuitenkaan välttämättä hyväksy tällaista kulukorvausten maksutapaa. Tällöin verottaja tulouttaa myyntimiehen saamat kilometrikorvaukset palkaksi ja määrää niistä verot maksuun. Bruttoprovisiopalkkaukseen ei siis pidä suostua sen epäedullisen verokohtelun vuoksi. Mikäli haluat lisätietoa tästä palkkaustavasta ja sen aiheuttamista ongelmista, ota yhteys MOTtiin.

Vuosiloma ja lomaraha

Vuosilomasta tai siitä maksettavasta lomapalkasta ei tarvitse sopia mitään, jollei sovita työntekijälle vuosilomalakia paremmasta edusta. Työehtosopimusten mukaan työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen lakisääteisestä vuosilomapal-kastaan. Jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, on syytä erikseen sopia, että työnantaja maksaa työntekijälle lomarahan.

Työkyvyttömyys sairauden tai tapaturman takia

Työsopimuslaissa säädetään, että työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. 

Työehtosopimuksissa sairausajan palkanmaksuaikaa on yleensä pidennetty työsuhteen kestosta riippuen yhdestä kolmeen kuukauteen. Työnantajalla on tällöin vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaan kuuluva päiväraha. 

Jos lain mukaan sovellettavaa työehtosopimusta ei ole ja maksuaikaa halutaan pidemmäksi, siitä on syytä sopia työsopimuksessa. Selvintä on viitata johonkin työehtosopimukseen.

Provisiopalkkaisen työntekijän sairausajan palkan laskemisessa on käytännössä ollut ongelmia. Laskentatavasta ei säädetä laissa eikä yleensä määrätä työehtosopimuksissa. Laissa säädetty täysi palkka tarkoittaa, että työntekijän tulee saada sama palkka sairausajalta kuin minkä hän saisi työssä ollessaan. Tämän vuoksi provisiopalkkaisen työntekijän osalta sairausajan palkka määrätään yleensä laskemalla työkyvyttömyyttä edeltäneiden kuuden kuukauden tai vuoden ajalta keskimääräinen provisio päivää kohden ja maksamalla se työkyvyttömyyspäiviltä. Koska laskentavasta ei ole säännöksiä tai määräyksiä, niistä voidaan työsopimuksessa sopia.

Vapaiden, muun muassa perhevapaiden palkallisuus ja palkan laskeminen provisiopalkasta 

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain-, hoito-, osittaisen hoito- ja tilapäisen hoitovapaan ajalta eikä pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta. Työehtosopimuksissa saattaa olla määräyksiä, että äitiysloman ajalta maksetaan täysi palkka esim. kolmelta kuukaudelta ja määräyksiä, että tilapäiseltä hoitovapaalta (lapsen sairastuminen) maksetaan palkka. 

Jos lain mukaan sovellettavaa työehtosopimusta ei ole ja palkanmaksusta perhevapaiden tai esim. kertausharjoituksen ajalta halutaan sopia, tulee tämä tehdä työsopimuksella. Mahdollista on myös viitata johonkin työehtosopimukseen.

Jos työntekijällä on kokonaan tai osittain provisiopalkka ja työsopimuksessa on sovittu näiden vapaiden palkallisuudesta, noudatetaan palkan suuruuden määrittämisessä samoja periaatteita kuin sairausajan palkassa. Provision keskimäärän mukaan laskettavaa korvausta voivat tietyin edellytyksin vähentää vapaan aikana ilman työvelvoitetta kertyvät provisiot.

Työsopimuksen irtisanomisaika ja -peruste

Työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen perusteista ei tule sopia mitään. Nämä asiat on syytä jättää työsopimuslain mukaan ratkaistaviksi. Irtisanomisaikojen pituudesta säädetään työsopimuslaissa. Jollei erityisesti haluta näistä irtisanomisajoista poiketa, niistä ei tarvitse työsopimuksessa sopia. 

Jollei muusta sovita, työsopimuslain mukaiset työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat: 

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; 
  • yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta; 
  • kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; 
  • neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta; 
  • kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. 

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat: 

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 
  • yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. 

Kilpailukieltosopimus

Työsopimuslaissa säädetään, että työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. 

Jos työnantaja esittää kilpailukieltosopimuksen tekemistä, työn¬tekijän ja työnantajan on ensin syytä selvit¬tää, onko sopimuksen tekemiselle tarvetta ja ovatko olo¬suhteet sellaiset, että sopimus on sitova.  Pyri siis jo työsopimuksen solmimistilanteessa torjumaan kilpailukieltosopimus. Sopimusta solmittaessa on syytä tarkoin noudattaa lakia. Sopimuksen kestoajaksi on syytä sopia enintään kuuden kuukauden aika.

Vahinkojen korvaaminen ja sopimussakot

Työntekijän velvollisuus korvata työnantajalle aiheuttamansa vahinko on vaikeaselkoinen asia eikä automaattista korvausvelvollisuutta ole. Työsopimukseen ei tule ottaa mitään määräyksiä tästä asiasta, vaan asia tulee jättää lainsäädännön varaan.

Työntekijän ei tule sitoutua työsopimuksessa minkäänlaisten sopimussakkojen maksamiseen mahdollisesti lukuun ottamatta edellä mainittuja sopimuksia. Epäselvät sakkopykälät houkuttavat riitoihin.

Sopimuksen muuttaminen

Sopimukseen kannattaa kirjata, että kirjallisesti tehtyä työsopimusta voidaan muuttaa kirjallisesti. Sopimukseen ei tule ottaa määräystä, jonka mukaan työnantajalla on yksipuolisesti oikeus muuttaa sopimuksen sisältöä, jollei työntekijä todella halua tällaista oikeutta työnantajalle suoda.

Riitojen ratkaiseminen ja sovellettava laki

Riitojen ratkaisemisesta ei kannata sopia mitään, jolloin riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa. Jos työnantaja on ulkomaalainen yritys, on syytä sopia, että riitaisuudet käsitellään Suomessa, esim. Helsingin käräjäoikeudessa.