Palkka

Palkka on syytä aina sopia erityisen tarkasti. Mikäli palkan määräytymistä ei työsopimuksella sidota työehtosopimukseen, työsopimukseen on syytä kirjata myös palkankorotuksen periaatteet. Myös luontoisedut on syytä kirjata sopimukseen.

Luontoisetuja voivat olla esimerkiksi:

  • asuntoetu
  • ravintoetu
  • puhelinetu
  • vapaa autoetu
  • auton käyttöetu

Kokonaispalkalla tarkoitetaan palkkaustapaa, jossa rahapalkka ja luontoisedut yhdessä muodostavat palkan. Tällaisessa palkkaustavassa luontoisedun ottaminen pienentää rahapalkkaa luontoisedun verotusarvon verran ja vastaavasti luontoisedusta luopuminen kasvattaa rahapalkkaa. Kokonaispalkalla olevan työntekijän tuleekin huomioida, että siirtyminen oman auton käytöstä työsuhdeautoon pienentää käteen jäävää palkkaa verotusarvon verran.

Jos kiinteän palkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä, kuten tuottavuuslisää, rojaltia, provisiota, ikälisää, on nämä syytä sopia tarkasti.

Työsuhteen päättyessä palkkasaatavat tulee maksaa kokonaisuudessaan viimeisenä työpäivänä, ellei toisin ole sovittu. Jos pienikin osa selvää saatavaa jää maksamatta, työntekijä on oikeutettu palkkaan odotuspäiviltä, kuitenkin enintään 6 päivältä.

Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sovittuna palkanmaksupäivänä.

Jos palkkaa ei makseta ajoissa ja on olemassa riski, että se jää kokonaan saamatta, on sitä syytä hakea palkkaturvana työ- ja elinkeinotoimistoista saatavalla palkkaturvahakemuksella. Palkkaturvasta ei voi hakea kolmea kuukautta vanhempia saatavia.  Mikäli palkkaturva hylkää hakemuksen työnantajan kiistettyä saatavat, on asia riitaisena saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Palkan suuruus

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA teki työsopimussuhteisia jäseniä koskevan palkkatutkimuksen tammikuussa 2015.  Raportista löytyvät tutkimukseen perustuvat tiedot työsuhteisten jäsenten palkoista muun muassa kokemusvuosien, tehtävän, toimialan ja alueen mukaan. Raportti löytyy Jäsensivuilta (kohdasta Palkka), jonne pääset, jos olet MMA:n jäsen.

Provision määräytymisperusteet                    

Provisio-oikeus määräytyy työsopimuksen, sopijapuolten omaksuman käytännön, tai näiden puuttuessa kauppaedustajalain mukaan.

Kauppaedustajalain säännökset provisio-oikeudesta

Kauppaedustajalaki on siis pääsääntöisesti vasta toissijainen oikeuslähde työsopimuksen jälkeen. Kauppaedustajalain mukaan provisio-oikeus määräytyy seuraavasti:

Kauppasopimuksen syntyminen

Myyntimiehellä on oikeus provisioon, jos työnantajan hyväksymä kauppasopimus on syntynyt. Kauppasopimus syntyy, kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä vastaus, tai kun myyjän ja ostajan välillä on muutoin katsottava syntyneen sitovan sopimuksen.

Kauppasopimus voi syntyä niin, että:

  1. asiakas tekee myyntimiehen välityksellä tarjouksen, jonka työnantaja hyväksyy;
  2. asiakas tekee työnantajalle suoraan tarjouksen, jonka tämä hyväksyy; tai 
  3. myyntimies tekee työnantajan nimissä kauppasopimuksen asiakkaan kanssa.

Provisio-oikeuden laajuus ja ehdollinen provisio-oikeus

Myyntimiehellä on oikeus saada provisio työsopimuksen voimassaoloaikana syntyneestä sopimuksesta, jos

  1. sopimus on syntynyt hänen myötävaikutuksestaan tai
  2. on päätetty asiakkaan kanssa, jonka myyntimies on aikaisemmin vastaavanlaisia sopimuksia varten hankkinut työnantajan asiakkaaksi,
  3. taikka jos myyntimiehelle on osoitettu tietty alue tai asiakaspiiri ja sopimus on päätetty tältä alueelta olevan tai tähän asiakaspiiriin kuuluvan asiakkaan kanssa.
  4. Provisio-oikeuden laajuudesta voidaan sopia työsopimuksessa toisin.

Kauppasopimuksen syntymiseltä edellytetään kohdan (1) tapauksissa, että sopimus on syntynyt myyntimiehen myötävaikutuksesta. Jos sopimus on myyntimiehen päättämä, tämä vaatimus on täytetty. Ei kuitenkaan vaadita, että myyntimiehen toiminta on ollut ainoa syy tarjouksen saamiseen. Riittää, että myyntimiehen toiminta on ollut yhtenä syynä siihen.

Kohdan (2) tapauksissa on kyse ns. jälkitilauksesta. Tällöin ei vaadita, että myyntimies on myötävaikuttanut myöhemmän sopimuksen syntymiseen. Riittää, että sopimus on tehty sellaisen asiakkaan kanssa, jonka hän aikaisemmin on hankkinut. Katsotaan, että myyntimiehen ensitilauksen saamiseksi tekemä työ vaikuttaa edelleen siten, että asiakas tekee uusia tilauksia.

Kohdan (3) tapauksissa on kyse ns. piiriedustajan provisiosta. Ei vaadita, että myyntimies olisi suoraan myötävaikuttanut kaikkien alueelta tulevien kauppasopimusten syntymiseen.

Provisio-oikeuden syntyminen

Kauppasopimuksen syntyminen ei kuitenkaan yksin riitä provisio-oikeuden syntymiseksi. Provisio-oikeuden syntyminen edellyttää kauppasopimuksen täyttämistä:

Myyntimiehellä on oikeus provisioon niin pian ja siinä laajuudessa, kuin jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  1. työnantaja on täyttänyt hänen ja asiakkaan välillä tehtyyn sopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuutensa
  2. työnantajan olisi pitänyt täyttää suoritusvelvollisuutensa, tai
  3. asiakas on täyttänyt suoritusvelvollisuutensa.

Työnantaja täyttää kauppasopimuksen toimittamalla tavaran asiakkaalle ja asiakas maksamalla kauppahinnan työnantajalle.

Provisio suoritushäiriötilanteessa

Myyntimiehellä saattaa kuitenkin olla oikeus provisioon, vaikka kauppasopimusta ei olisikaan täytetty:

Jos työnantaja ilman myyntimiehen suostumusta sopii asiakkaan kanssa sopimuksen purkamisesta tai sen ehtojen muuttamisesta ja asiakkaan suoritusvelvollisuus jää tämän vuoksi kokonaan tai osaksi täyttämättä, ei tämä vaikuta myyntimiehen oikeuteen saada provisio.

Luottotappiotilanteissa myyntimies menettää provisionsa vain jos työsopimuksessa on näin sovittu.

Jos työnantaja ei toimita asiakkaalle myytyä tavaraa ja tämä johtuu työnantajasta itsestään tai hänen puolellaan olevasta seikasta, myyntimies on provisioon oikeutettu. Jos asiakas jättää kauppahinnan maksamatta ja tämä johtuu esimerkiksi tavaran virheestä tai viivästyksestä, myyntimies on siis oikeutettu provisioon. Jos toimittamatta jättäminen johtuu ilmeisestä luottotappioriskistä, ratkeaa provisio-oikeus sen mukaan mitä luottotappioista on sovittu.

Provisiolaskelma ja sen tarkistaminen

Myyntimiehellä on oikeus saada kuukausittain päämieheltä provisiolaskelma niistä sopimuksista, joista hänellä on oikeus saada provisio.

Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada edellä mainitulta ajalta 50 prosenttia palkastaan.

Sairausajan palkka

Työsopimuslain mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on sidottu kansaneläkelaitoksen maksaman sairauspäivärahan omavastuuaikaan. Kun oikeus sairausajan palkkaan päättyy, on työntekijä lähtökohtaisesti oikeutettu Kansaneläkelaitoksen maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahan määrä lasketaan yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan.

Työehtosopimuksissa on usein asetettu työnantajalle velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa lakia pidemmältä ajalta. Mikään ei myöskään estä sopimasta sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta työsopimuksessa.

Sairausajan palkanmaksuun liittyy paljon kysymyksiä, mutta yksi olennaisimmista lienee sairausajan palkan määrä. Lain sanamuodolla "on oikeus saada täysi palkkansa" tarkoitetaan sitä, että työntekijän tulee saada sama palkka sairausajalta, kuin minkä hän saisi työssä ollessaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tämä on helppo toteuttaa. Kuitenkin jos työntekijän palkkaus muodostuu kokonaan tai osaksi provisiosta, ei riitä, että työnantaja maksaa vain pohjapalkkaa sairausloman ajalta. Myös provisio-osuus tulee huomioida. Tämän vuoksi sairausajan palkkaa varten pitää selvittää keskimääräinen päiväprovisio.

Laissa ei ole määräystä sitä, miltä ajanjaksolta tällainen keskimääräinen provisio tulee selvittää. Yleisesti keskimääräinen provisio lasketaan edellisen kuuden kuukauden tai vuoden provisioista. Mikään ei estä käyttämästä myöskään lomapalkkaa varten laskettua päiväprovisiota.

Olipa laskentatapa mikä tahansa, pääperiaatteena on, että työntekijän ansiot eivät saa laskea hänen sairauslomansa vuoksi sinä aikana kun työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus.

Jonkin verran törmätään työnantajan puolelta väitteisiin, että jos työntekijälle maksetaan sairausajalta keskimääräistä provisiota, saa työntekijä kaksinkertaista palkkaa, koska työntekijälle maksetaan kuitenkin samanaikaisesti aiemmin tehdyn työn mukaan määräytyvää provisiota. Mistään päällekkäisyydestä ei kuitenkaan ole kyse. Provisiopalkan luonteeseen kuuluu se, että työntekijä tekee työnsä usein huomattavasti aikaisemmin kuin itse provisionmaksu tapahtuu. Esimerkiksi tammikuun aikana tehdyistä kaupoista maksetaan provisio helmikuussa tai maaliskuussa. Työntekijä voi siis saada sairauslomansa aikana myös provisioita aiemmin tehdystä työstä. Tällainen provisio ei voi vähentää sairausajan palkkaa, joka on laskettu keskimääräisen ansion mukaan.

Samaa periaatetta sovelletaan esimerkiksi vuosiloman yhteydessä. Vuosilomalta työntekijä on oikeutettu saamaan sekä lomapalkan, jossa on huomioitu provisio-osuus, että normaalin palkanmaksuaikataulun mukaiset provisiot.

Päällekkäisyydestä ei siis ole kyse, vaan eri palkkaerien erääntymisaikataulujen erilaisuudesta. Maksamalla keskimääräistä provisiota myös sairausajalta, korvataan työntekijälle sitä ansion pienenemistä, mikä näkyy vasta silloin kun sairausloman aikana tekemättä jääneiden kauppojen provisiot erääntyisivät maksuun eli yleensä kuukauden tai kahden päästä.

Mihinkään ylikompensaatioon keskimääräisen sairausajan palkan maksaminen ei tietenkään saa johtaa. Provisiojärjestelmiä on monenlaisia ja joissakin järjestelmissä voi olla tarpeen tapauskohtaisesti harkita sairausajan palkan suhdetta sairausloman ajalta maksettaviin muihin provisioihin. Näin ainakin silloin kun provisio määräytyy pääasiassa muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta.